Voi tätä byrokratiaa!
Se kun mä lasten kanssa muutan ylihuomenna 2,5 km:n päähän. Niin mun neljäsluokkalaisen pitäisi vaihtaa koulua lähempään: lähikouluperiaate, sanoi tyttöni opettaja. Olen juuri sosiaalitoimistossa keskustellut, että tytön on parempi jatkaa samassa koulussa. No opettaja oli puhunut rehtorin kanssa ja täytyy täyttää paperi kouluhallinnolle. 2,5km ei ole kaukana.
No meidän lukiolaiselle ei tule koulun vaihtoa. Yhdeksäsluokkalaisella loppuu koulu. Seiskaluokkalainen on koulussa, jossa on mukautettu opiskelu: ei koulun vaihtoa.
No pomo soitti sairaslomalaiselle äidille eli minulle, että joudun perjantaina lääkärille työkykyarviointiin ja samalla lääkärillä olin juuri eilen. Hoitaa mun masennusta ja ylilyövää sydäntä. Pelottavaa on, jos musta ei enää tule työkykyistä. Juuri nyt tuntuu pahalta ja ylivoimaiselta. Jos se sitten muuton jälkeen helpottaisi, nyt ainakin tuntuu sydäri olevan lähellä. Rauhotuttava tässä on. Jos mitä ei saa tehtyä, se on vaan voi voi. En vaan nyt kykene enempään kuin pystyn.