Väsynyt ja kohta varmaan masentunutkin!
Hei!
Ystäväni on aikoinaan kertonut tästä tuki-netistä minulle ja olen lueskellut näitä juttuja täällä. Nyt tarvitsen itse apua/tukea ja toivon,että jos jollain on sama tilanne tai jotain toimivia vinkkejä niin voisi auttaa.
En tiedä mistä aloittaa ja osaanko kirjoittaa mutta aloitan jostain…
Eli olen 27v. kihloissa ja meillä on 10kk vanha poika. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Tämän kuuden vuoden aikana on ollut kaksi ns.taukoa suhteesta eli olemme asuneet erillään. Suhteen alussahan kaikki oli hyvin ja näytti hyvinkin valoisalta ja olimme hyvin rakastuneita yms. niinkuin kaikilla tämä alkuhuuma menee.
Noh,sitten alkoi tämä kuuluisa arki elämässämme ja sehän ei aina herkkua ole vaikka en minä silloin kaivannut mitään muuta kuin turvallisen miehen vierelleni ja hyvän parisuhteen,seksiä sillon tällön ja näin,nämä normi kuviot. Ja niinhän se arki sujuikin. Välillä oli kausia jolloin emme harrastaneet seksiä mutta sitten se taas alkoi sujua. Teimme yhdessä juttuja ja vietimme aikaa.
Sitten aloimme suunnitella vauvaa… Otimme asenteen,että lapsi tulee kun on tullakseen ja jätimme ehkäsyn pois. No sieltähän se sitten sai alkunsa,tämä meidän pieni rakkauden hedelmä 🙂 Joka on mulle tärkeintä maailmassa. Raskausaika meni hyvin ja mies oli hyvin mukana ja odotimme kovasti vauvan syntymää.
No sitten vauva syntyi tammikuussa-08. Olimme onnemme kukkuloilla ja vauva jotenki lähensi meitä entistä enemmän. kun vauva tuli kotiin isukki hoiteli poikaa kovasti ja arki sujui siinä sivussa oikein hyvin.
Mut sitten ku poika alkoi kasvaa ja mies lähtikin sitten töihin isyysloman pidettyään niin kuin yhtäkkiä JÄIN YKSIN… siis mieheni puolelta loppui kaikki,kotitöiden teko,vauvan hoitamisessa auttaminen,yhteinen aika/tekeminen,SEKSI… siis ihan vois sanoa kaikki loppui kuin seinään… Poika on nyt siis 10kk ja me emme ole harrastaneet seksiä kertaakaan hänen syntymän jälkeen 🤔 Olen yrittänyt vihjailla (ehkä pitäisi sanoa suoraan),että vois sitä jo pikkuhiljaa tuota seksiäkin alkaa harrastaa.. siis sillon kun vauva oli pieni niin minulla ei etes haluttanut,eikä mies yrittänytkään mutta kun olen antanut merkkejä,että vois jo jotain niin mies ei ole tehnyt elettäkään,että voitas ehkä harrastaa?? (hänellä ei ole toisia naisia).
Seksihän ei ole ainoa asia mikä mua tässä suhteessa nyt painaa vaan painaa oikeestaan kaikki… mies ei osallistu kotitöihin,hoitaa poikaa oma-alotteisesti ehkä kerran vkossa ja sillon kun minä sitä erikseen pyydän,hänellä on nettipeli jota pelaa erittäin ahkerasti,aina töistä tullessaan menee koneelle ja istuu siinä siihen asti kunnes tulee joskus yöllä nukkumaan viereen… emme tee yhdessä mitään,emme käy missään yhdessä juurikaan,no käymme me peräti kerran vkossa saunassa yhdessä,siinäpä se meidän yhteinen aika on,eikö ole mahtavaa…?
Olen jutellut ystävilleni asiasta… minä sekä mieheni olemme huonoja puhumaan,ikävä kyllä ☹️ minä kyllä tahtoisin sanoa asiat suoraan mutta en voi…olen huono puhumaan kaikista itselleni aroista asioista rakkaimmalleni mutta ystäville ja sukulaisille on helppo puhua,pelkään,etä loukkaan miestäni vaikka sitähän en tee kun sanon oikeasta asiasta,silti en voi puhua hänelle…
No mutta toivottavasti joku jaksoi lukea ja sai jopa selvää tästä sekavasta jutustani… olisin kovin kiitollinen jos joku vois jotenki auttaa/antaa vinkkiä… en tiedä oikein mitenpäin olisi tai mitä tekisi…surkee olo kertakaikkiaan ja sellanen,että mitähän mä oikein tässä suhteessa vielä teen mutta rakastan mun miestä ja se on kaikesta huolimatta hyvä isä pojalle ja kiltti hyvä mies… nämä asiat vain menee näin…hemetti. auttakaa pliis…
-väsynyt ja surullinen äiti-