Vaimo irtautuu suhteesta ja harkitsee jatkamista uuden miehen kanssa.
Hei, ensimmäinen viesti tänne ja tuntuu siltä, että nyt on pakko saada apua. Noniin aloitetaan.
Eli soppa alkoi noin 1.5 viikkoa sitten, kuin sain sattuman kautta selville, että vaimon ja hänen 20v vanhemman työkaverin välille, on kehittynyt jonkinlaista suhteen poikasta.
Kerron ensin hieman meidän taustoja:
Olemme vajaa 30 ikäinen pariskunta, lapsia 2 alle 5v. Olemme olleet yhdessä 16 vuotiaasta saakka. Menimme naimisiin noin 4 vuotta sitten. Meillä kuoli vauva keväällä 2 pvä ikäisenä.
Nykyhetki: Vaimoni meni töihin 4.5v kotonaolon jälkeen syksyllä ja laitoimme lapset hoitoon. Tuin vaimoani uuteen työpaikkaan ja hänen työssään. Itse olen ollut töissä pidempää, asuimme välillä toisella paikka kunnalla työni perässä 2v, se oli masentavaa aikaa minulle ja vaimolle koska hän hoiti yksin siellä lapsia ja kävin töissä.
Vaimo on tällä hetkellä syvästi ihastunut tähän uuteen mieheen ja varmasti mies vaimooni, tätä on ehkä ollut noin vajaa 2vk, selkäni takana kunnes sain selville. Olin ja olen täysin shokissa ja murtunut. Mitään fyysistä ei heidän mukaansa ole tapahtunut, vaan tämä on tullut ihan etsimättä ja heidän henkiset arvonsa, mielipiteet yms.. ovat kohdanneet hyvin.
Tätä ennen vaimoni on ollut koko ajan syvästi rakastunut minuun.
Itse en ole varmasti syytön tähän ajautumiseen, nyt itseäni tutkiskelleena olen huomannut että olen ollut ehkä masentunut ja arjet sekä viikonloput on mennyt minulla puolivaloilla, en ole huomioinut vaimoani, tukenut häntä aina, ja auttanyt tarpeeksi kriisien keskellä. Ei siis ihme että ehkä tämmöiseen on ajauduttu.
Itse en aina täysillä ole rakastanut vaimoa, mutta rakastan häntä ja olen yrittänyt parhaani mukaan.
Tällä hetkellä vaimosta viestii minuun katkeruutta hänen puheistaa, jotka liittyvät kaikkeen tähän että en ole ollut se täysi tukeva puolikas hänen rinnallaan. Näin olen puheista ymmärtänyt ja olen sen itsekkin tajunnut.
Vaimo sanoo, että ei välttämättä edes etene tämän uuden seurustelusuhteen kanssa tai sitten etenee, viestejä he kyllä laittavat toisilleen iltaan asti ja soittelevat, he myös näkevät toisensa työpaikalla joka päivä.
Minua raastaa jumalattomasti tämä tunne, että vaimo on lipumassa minusta pois ja ehkä jopa tämän uuden miehen syliin.
He ovat jossain määrin suunnitelleet yhteisiä asioita, tulevaisuutta.
Olen sanonut vaimolle, että minä olen valmis mihin vain, muutamaan maalle maatilalle, hankkimaan lisää lapsia, eläimiä, olemaan jatkossa tukena täysillä ja rakastaa häntä.
Mutta ne sanat tuntuvat että menevät vain päin seinää ja vaimo ei luota ja anna vastakaikua näihin, hän on itsensä mukaan yrittänyt, niinkuin on tehnytkin, en vain ole tajunnut sitä. Minä ”heräsin” vasta todellisuuteen tämän toisen suhteen myötä, eli myöhään.
Emme nuku enää samassa sängyssä, minulle tulee tosi paha olo olla hänen lähellään, koska hän viestii, että mitään tunteita ei enää minua kohtaan ole. Kaikki muka hävinnyt parin viikon aikana. Hän vain sanoo, että nyt on joulu ja se pitää olla hiljaa. Vaimo ei oikein suostu keskustelemaan kanssani asioita perinpohjin, vaikka olen tätä hänelle ehdottanut. Minun on tosi vaikea käyttäytyä järkevästi niinkuin miehen pitäisi, hänen seurassaan tällä hetkellä.
Olen aika pahassa jamassa, en tiedä miten jatkaa. Lapsien hoito minulle on rankkaa tällä hetkellä, koska en pysty keskittymään heihin tämän jäytävän pahan olon takia ja en voi nauttia yhteisistä hetkistä.
Onko teillä kenelläkään mitään, sanottavaa, mielipiteitä, tai mitään neuvoja tähän. Miten selviän tuntuu että nyt alkaa henkiset voimat loppua pahasti ja fyysisetkin. Olen laihtunut huomattavasti, koska en ole kyennyt syömään kunnolla.
Luotin vaimooni kuin peruskallioon, ettei muka ikänä tämmöstä tapahtuisi, se minulla iski shokkiin pahasti. Olen hänen lähellään aina saanut turvaa ja tuntenut oloni rakastetuksi. Mutta vaimoni ei ilmeisesti ole minulta tämmöistä tunnetta saanut, enkä sitä kyllä ole pystynyt aina välittämään.
Niin lisäyksenä, miehellä on myös pitkä parisuhde, jossa hänen puoliskonsa ei ole elänyt suhteessä kunnolla ja käyttäytynyt hyvin ja tämä mies haluaisi pois suhteesta, heillä on myös lapsia ja asuvat ok talossa.
Neuvoja tarvitaan kipeästi.😭
Hän on sanonut minulle, että hän on vapaa nytten eikä tarvitse huolehtia mistään, eikä siitä mitä minä ajattelen.
Paha paikka, nyt pitäisi vaimosi laittaa jäitä hattuun ja miettiä mitä oikeasti haluaa, jo tuon ihastuksen kohteen ja vaimosi ikäero on melkoinen, se aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin ongelmia.
Mutta ongelma varmaan on siinä, että vaimosi on ollut pitkään kotona ja avioliittonne on tasaista arkea, nyt kun vaimosi on mennyt töihin ja saakin huomiota muilta miehiltä, ihastuminen onkin tosiasia, mutta miksi - lueppa tuo suhdesopan linkki: http://www.suhdesoppa.fi/parisuhde/miksi-toiseen-ihastutaan/
Aika paljon on nyt vaimosi käsissä, jos vaimosi haluaa jatkaa liittoanne suosittelen kyllä jotakin Kataja Ry:n järjestämää kurssia, esimerkiksi solmuja parisuhteessa kurssia asioiden miettimisen tueksi. : http://katajary.fi/pariskunnille/solmuja-parisuhteessa
Mutta koeta nyt ottaa vaimosi huomion kohteeksi, itsekkin havahduin jossain vaiheessa avioliittoani, että tämä ei toimi jos suhdetta ei hoideta, sen jälkeen olemma satsanneet suhteen hoitamiseen ja voi sanoa, että kyllä kannattaa, nyt on alkamassa 23:s vuosi avioliitossa.
Hän on jo jättänyt minut, ei halua sen kummemmin olla tekemisissä. Suhdettaan hän haluaa syventää tähän mieheen, ainakin tekstittely ja soittelu kertoo sen. Se on minusta jo tietoista ihastuksen eteenpäin viemistä. Hän kyllä tekee itselleen karhunpalveluksen sillä, että suoraan pitkästä suhteesta toiseen suhteeseen, eikä kunnolla käsitellä asioita.
Yrittää hän ei halua koska se tuntuu ylitsepääsemättömältä tehtävältä hänen mukaansa. Minä olisi tehnyt kaikkeni, että olisin muuttunut paremmaksi ihmiseksi ja kumppaniksi ja isäksi.
Minusta tuntuu että nyt pitää ruveta siirtymään eteenpäin ja päästä tästä tunteesta että enää ei olla yhdessä.
Pitää koittaa jaksaa ja käydä vaikka uutena vuotena vähän rentoutumassa kavereiden kanssa.
Meillä on ollut arki aikamoista työntekoa ja siinä on suhteen hoitaminen päässyt hieman unohtumaan, sillähän se vaimolle tämä uusi olkapää "sattui kohdalle" tulemaan.
Mutta ei sitä mitenkään pysty kilpailemaan ihastuksen kanssa semmoinen tunne on niin vahva, että siinä unohtuu perheet ja aviomiehet. Toivottavasti silmät aukenevat joskus, myöhäistä se saattaa olla jo silloin.
Surullinen tarina. Mitään neuvoja en voi antaa, mutta olen itsekkin kokenut monia vaikeuksia avioliitossani ja elän nyt yksinhuoltajana lasteni kanssa ja elämä hymyilee.
Sinulle toivon paljon voimia muutoksen keskellä. Ja muista arvostaa itseäsi. Vaimosi on tehnyt valinnan ja hän itse vastaa seurauksista ... oli ne sitte mitä tahansa 🙂 Sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tilanne.
Ota päivä kerrallaan ja ole isä lapsillesi. Voimahali täältä sinulle 🙂 Asioilla on tapana järjestyä.
Yh-äiti ja neljä lasta