En ole ennen tänne kirjoittanut mutta nyt on pakko purkaa ajatuksia
sekavaa tekstiä tulossa kun sekava on tilannekkin:-(

en edes tiedä mistä alottais…

olin avoliitossa miehen kaa joka ei liiemmin puhu mistään (”henkevistä”), meillä on kaks pientä lasta… ollut aika rankkaa viimeset reilu pari vuotta! mies teki kahta työtä (sen takia että pärjäätti taloudellisesti sen aikaa kun olin kotona),nukku vähän…mä kotona lasten kanssa… totta kai tuli riitoja ja napinaa ku ei ollut yhteistäaikaa ym. mies nukku eri huoneessa ettei vauva herätä muutenkin lyhyttä yöunta,ei mitään hellyyttä ym. vastaukseksi sain aina että ku väsyttää ni ei ole mielessä mikään muu ku nukkuminen illal ku tulee kotiin,vähäsen huomion antaa lapsille ym.
epäilin totta kai toista naistaki ym.pettämistä koska en saanut huomioo ym. miehen äiti sairastu vakavasti samoihin aikoihin ku meillä rupes menemään alamäkeä,,,mies ei pidä yhteyttä edes äitiinsä eikä juurikaan muihinkaan sukulaisiin (pakenee äitinsä tilannetta,silti kieltää että se ei vaikuta häneen)
kyselin aika ajoin onko mun kanssa vaan lasten takia ja aina vastas kieltävästi,mä olin joskus riidellessä uhannu pakata kamat ja lähteä koska en saanut vastakaikua ym. mut en ikipäivänä olis lähtenyt…
vuos sitten kesällä mies sitten otti ja lähti yks kaks riidan päätteeks…oli pari kuukautta pois! kävi sen aikana muutaman kerran kattomas lapsia ym. ja satunnaisesti jossain käytännönasiois oltiin tekemisis ei muuten! haettiin apua Valkonauhaliitosta..käytiin pari kertaa mutta ei koettu hyväks (ei ollut hyvä se tyyppi kenen kanssa juteltiin) se hyyty siihen…

no jatkettiin yhessä,samanlailla mies aina töissä…vakuutteli mulle aina että sit kun mun äitiysloma/hoitovapaa loppuu niin välit paranee kun sen työt puolittuu…jaksoin sen voimalla!
ja niillä positiivisilla jutuilla mitä joskus kuulin…

no vuos kulu ja mies lähti laivalle…en tykänny ideasta koska muutenkin vähän vapailla/kotona ja tietty se pettämisen pelko ku en saanu huomioo…mut en kieltäny menemästä ym. no riita lähti siitä kun mies lähti laivalle tyylillä et jätän paskan taakseni ja lähen pitää hauskaa! rupes tietty kiristää… no laitoin sit jotain kiukkuviestiä perään ja kysyin et ootko kenties päättäny erota ku lähtemistyylistä vois niin päätellä…vastaus oli en!
no laivalta tulon jälkeen selviteltiin ja puhuttiin…mies sano että ei tule tätä perhettä rikkomaan (on siis yhdestä perheestä jo lähtenyt,eikä mitenkään tyylikkäästi sieltäkään)
ym. muuta sen suuntasta että käsityksen sain että yhessä jatketaan ym.
no meni pari viikkoa…että ei nähty kun iltasin/öisin ku mies töissä…sit tuli vapaa viikonloppu ja pidin miehelle yllärinä synttärit! tuli sen kavereita ym. mies oli koko päivän mua kohtaan tosi vaivalloinen ja etäinen,samoin mun mutsia kohtaan (ovat läheisiä muuten)
no vieraiden lähdettyä…mies totes että lähtee tuulettumaan! mä olin ihan että aha,kiva…mihin ym. fiilis sellanen et kiva kun taas jätät kahen pienen kaa yksin…
no mies oli joku puoltuntia pois ja meni koneelle samantien,oli hiljanen… rupesin sitte tivaamaan että mikä on,mikä vaivaa ym. vastaus ei mikään,pidä nyt pääs kiinni tyyliin! totta kai hermostuin! (oon aika kiivas suuttuessa)
no ääni korottu ku kyselin ja ihmettelin käytöstä…taas tuhahtelua vaan takas! kysyin et meinaatko että kauan katon tällästä ni vastaus oli vaan että tuskin,kysyin että sitäkö sä haluat ni äijä vastas vaan että eihän tässä muutakaan voi,tää on niin nähty ym. kysyin et eli haluut erota ym. ni vastaus vaan tyynenä joo! (äijä osaa leikkiä/olla tosi tyyni tollasis)
no mä tipahdin saman tien,itkin ja soittelin siinä itkien jollekki…äijä lähti vaan nukkuu…
ja aamulla töihin!ei vastannu viesteihin,ei puhelimeen…illal ku tuli ni kysyin et vieläkö on samaa mieltä…vastaus että joo ei tästä mitään tule,ollaan vaan helvetin hyviä kavereita ja haluaa pysyä sellasena ja että eihän sitä tiedä mitä joskus tulevaisuudessa tapahtuu ym. ym. liirum laarumia…sanoin etten haluu menettää sitä ym. ni se vaan sano ettet sä menetäkkään,en oo lähössä mihkään sun elämästä ym. (tää oli siis Elokuuta) sano et joulu ollaan tietty yhes ym. itkin koko ajan…no taas äijä vaan nukkumaan,mä valvoin ja itkin…
seuraava päivä taas äijä töis ja illal meni nukkuu,itkin ku se tuli töistä…ei noteeraanu…kysyin et meinaako lähteä jonnekki vai olla kotona ni sano olevansa näil näkymin kotona…no jokatapauksessa seuraavana aamuna se lähti töihin ja on sillä tiellä vielki! en käsitä!

puhuu toista tekee toista! mitään ei myönnä…syyttää vaan mua!

nyt eletään Helmikuuta…se on tän reilu 6kk aikana nähny muksuja sellaset 10h yhteensä…(sanoo ja vakuuttaa et lapset on kaikki kaikes,enkä silleen epäilekkään sitä) mut miten sit pystyy olla erossa niistä? muutenkin,miks ei pystynykkään eroomaan kavereina ja pysymään läheisenä? häipy vaan,jätti mut tosi masiksessa huolehtimaan kahesta pienestä…pariin viikkoon se ei vastannu puhelimeen,ei viesteihin..sit alko se vaihe et se rupes vakuuttelee viesteis et meitä ei enään ole eikä tule olemaan ym. no sit se taas alotti hiljaiselon…viikko lähtemisestä ni se tuli kattoo ekan kerran muksuja ja hakee jotain vaatteita! itkin ku se tuli,lähin sillä ajaks pois ku se oli lasten kaa…otin auton ja menin ostaa sähköjohdon…lähetin äijälle viestin et auto löytyy sieltä ja sieltä…loput varmaan arvaatte!:-( olin niin hajalla ja oon edelleen!
äijä soitteli perään et lopeta se pelleily ym. en arvosta sua tollasten tempausten takia yhtää ym. no yritykseks jäi…hannasin!mut lähellä oli… no tulin kotiin ihan rikki!äijä raivoissaan ym. no se siitä sit lähti jonkun ajan päästä ja mä jäin kotiin lasten kaa!

oon käyny tän koko aikana juttelemas mielenterveystoimistos,terapeutil ym. et apua oon hakenu ja sitä myös saanu!
olen olut sairaslomalla melkeen koko ajan!
hajottavinta täs on se että äijä lähti samaan aikaan ku mulla oli työt alkamassa…eli ei sitten odottanutkaan sitä et välit paranee!
lähes tän koko ajan oon ruinannu takas viesteil,haukkunu,uhannu,syyttäny,selvittäny,kyselly ym. mikään ei tehoo! vastauksia en saa! muuta kun mitä sillon alussa et tää oli vaan täs,ei oo vaan sitä kipinää,kasvettiin vaan erilleen! eli ihan haista paska selityksiä!

no äijä vaan pysy pois…ei kyselly lapsistä,hakenu tavaroita,meillä yhteinen asunto ja auto!
pyysin kuukauden jälkeen ottaa kirjat veke että hoitomaksut vähenee ja asumistuen takia ym. no otti ku pyysin..
sit pyysin hetken päästä palauttamaan avaimen ku kerta ei meinaa enään tulla…vastaus oli että heti ku olen tavarani hakenu pois niin saat avaimen! sen jälkeen sen viestit muuttu…haukku,syytti ja loukkas vaan! kaikki jutut muuttu…tyyliin en oo tuntenu sua kohtaan mitään kahteen vuoteen,sun kaa elämä oli helvettiä ym. sellasia asioita mitä ei ollut sanallakaan sanonu aikasemmin… Heinäkuussa vielä viesteissä ollu että on ikävä ym.sanonu rakkaaks…

no yritin vaan kysllä ja saada vastauksia tähän! miks on puhunu toista ja tehny toisin…vetäny maton jalkojen alta!
miks ei sitten hae tavaroita pois ja tee muutenkin käytännönasioiden eteen jotain jos kerta haluaa lopullisesti erota!miks ei edes lapsiin pidä yhteyttä ym.
ainoo mikä eteni alussa oli just niiden kirjojen ja postin siirto (postirestantteen) ja käytiin lastenvalvojalla koska mä olin varannu sen ajan…
ei päästy mistään sopuun muuta ku siitä et lapset asuu mun luona!
mä pidin sitä linjaa että ku on kerta lapset jättäny ja näyttäny miten ne sitä kiinnostaa ni ei sitten tarvii olla isä ollenkaan!mies tietty hermostu siitä…
mut silti ei tehny elettäkään että olis isä.. satunnasesti soitti isommalle ihan siis muutaman kerran ja pari kertaa Lokakuussa kävi hoitaa!
kun on käynyt hoitaa muksuja meillä kotona niin mä olen ollut pois kotoa ja muutenkin ollaan oltu riitelemättä ym.
niinä parina kertana mies on ottanut tavaroita mukaan…jotain vaatteita ja leffoja!

mä olen koko tän ajan aikana viestitelly sille aika tiheesti!koska mulla on niin paha olla! pettyny ja vihanen olo..
mies vastaa monesti meitä ei tule koskaan olemaan,ei ikinä…oon nyt onnellinen ku pääsin vihdoin eroon susta ym. tyylisiä!jankuttaa oikein noita…
mihinkään ei vastaa tai anna selitystä…et miks niin vihaa ym. miks ei voinutkaan lähteä kaverina ym.
oon niin pihalla!järkyttyny!

toisen kerran lastenvalvojalla…oisko ollu Marraskuussa ei edelleenkään sopua mistään,äijä tosi vihasena vaan siel..

isänpäivä meni…ei kuulunu mitään! ja hän oli kuullemma odottanut koko päivän…mä vastasin et niin mekin odotettiin…ja kun sanoin et oisko mun pitäny laittaa että hyvää isäinpäivää viesti heti aamusta ku et ole ansainnu niin vastaus oli että mä en odota sun puhelimesta yhtäkään viestiä…eli arvauksesks jäi mitä oli sit odottanu…

Joulukuussa kuulin muita reittejä että oli exällensäkkin sanonu olevansa koditon…Miks ihmeessä? se ei asu täällä päinkään ja on varattu nykyään…
sen kuultuaan laitoin sit viestiä että kun kerta huutelet olevas koditon ni hae kamas pois! niin sitten hakiki ja auton! mut sekin oli väärin et olin kasannu sen kamat valmiiks….miks?
häiritsee myös se että mun tietääkseen se asuu vieläkin kavereiden nurkissa…miks se ei hae kämppää?
miks se on pitkittäny kaikkien asioiden pitkittämistä? ja syyttää mua siitä…
eiks se ole sen tehtävä tehä niiden asioiden eteen ketä haluaa erota? mä kumminki jo heti Elo-syyskuus ilmotin et jään asumaan meijän kotiin…
lapsiin liittyvis asiois ei vastannu… ainoo selitys oli et sen takia ei nää lapsia kun ei ole kotia! haloo… sehän on syy olla erossa lapsista!eikö?
sille annettiin vaikka mitä vaihtoehtoja nähä niitä…ja nekin kerrat onnistu kun oli meillä hoitamassa…miks ei siis yhtäkkiä kelpaakkaan?
Joskus Marraskuussa se rupes hiillostaa viestein mua tai mun mutsia kämpän kauppakirjojen teossa ja lateli päivämääriä et siihen ja siihen mennessä sitä ja sitä pitää olla tapahtunu ym.
no mä en tehny tikkuu ristiin minkään eteen koska en ollut halunnut edes erotakkaan! ainoo vaan et olin selvittäny kaikki jutut omalta puolelta..lainat ym.
päivä kulu eikä mitään tapahtunu…
sillon ku haki loput tavarat Joulukuussa niin huus ja raivos ku yritin jutella ja selvittää…itkin niin paljon et luulin et pää räjähtää! kysyin et miks haluu satuttaa lisää niin ei vastausta…:-(
totes vaan mulle et joo,joo sattuu sattuu mut ei sitä koko ajan tarvii itkeä! sanoin vaan et hyvähän se sun on sanoa ku ei tunnu missään ni sano vaan et ei tunnukkaan et miks tuntuis…miks sitte piti raivota?
sit kun puhuttiin jotain muita juttuja esim.mun duunista ym. ni oli niin kiinnostunu ja näytti silleen miten välittää ym. tai se kun anto avaimia niin kuuli kuin pahaa sen teki antaa niitä ja lähtiessä halas! outoa!
vieläkin täällä on osa sen kamoista…ja mikä kummastuttaa myös on se että ei ota mitään muuta kun omat kamat!eli vaatteet ym. ei telkkaria ym. mitään mitä ollaan yhessä hommattu eli kaikki!
jättää kuullemma lasten takia… no edelleenkään ei olla kauppoja tehty kämpästä! tossa Tammikuussa äijä sit teki kauppakirjan ja lähetti sähköpostiin…nyt ollaan sit ens viikol menos pankkiin tekemään kaupat! auto on edelleen yhteinen…pitää mainita siitä samalla!
joulukuuhun asti äijä makso autoa mulle ku se oli mulla eli sillä tavalla elareita!nyt en oo saanu sen jälkeen mitään…
silti saan syytöksiä että olen käyttäny sitä jo kauan hyväks ja törkeesti…kun kysyn et millälailla niin ei vastausta…en tajua mistä se noita juttuja repii..
sit kuulen olevani sairas ja toivoo että saan apua ym.

jolua ennen toi lapsille lahjat ja oli myös tarhan joulujuhlissa…ihan oltiin hyvässä hengessä sieläkin!

kävin Tammikuussa yksin lastenvalvojalla ja sitten se täti oli soittanu äijälle omaa aikaa ym. niin se oli sille tädille sanonu et ei sovi mitään lapsiin liittyvää ennen ku ositukset ym. on tehty!
onko se syy olla erossa lapsista?
hitto mä en tajuu!
kaikki mis käyn juttelee psykiatrit ym. kaverit kaikki on sitä mieltä et se on loppuun palanu! ite oon samaa mieltä! kaikki toiset muijat ym. se on kieltäny koko ajan mut enhän mä varma voi olla! ihmetyttää vaan mitä se lapsille tekee?
oon nyt reilu puol vuotta ollu viestittelemättä,piinannu viesteil,selvittäny omaa käytöstä,haukkunu,ottanu syitä omiin niskoihin,syyttäny ym.ruinannu takas ym. mikään ei tehoo mihkään suuntaan!
haluun sen niin paljon takas!