Ymmärrän hyvin kipuilun. Itse olen myös uusperhe tilanteessa, jossa miehelläni on kolme lasta. He ovat myös vuoroviikoin meillä. Arki on erittäin ihanaa, kun lapset eivät ole meillä, mutta kaikki muuttuu heidän tullessa. Itse sulkeudun, koska en osaa rakentavasti kertoa ajatuksiani. Yleensä se purkautuu jossain vaiheessa isona riitana. On vaikea keskittyä itseensä ja parisuhteeseen, kun miehen lapset tuntuvat hukuttavan kaiken alleen. En osaa kertoa miehelleni negatiivisia asioita hänen lapsista, koska tuntuu että hän aina menee puolustuskannalle. Oletko sinä ottanut näitä asioita puheeksi puolisosi kanssa ja miten hän on reagoinut?