Hei, en oikein tiedä kuinka aloittaa mutta koitetaamjotenkin.
Eli naisystäväni oli kavereiden kanssa pääsiäisen aikaan Tallinnassa juhlimassa ja sieltä palattuaan muuttuikin kylmäksi ja etääksi. Kolme päivää tätä kesti kunnes nostin asian esille ja kysyin että mikä vaivaa. Myönsi lopulta että oli mennyt harrastamaan seksiä toisen miehen kanssa ilmeisesti baarissa. Olisi kertonut tämän minulle itsekkin näin ainakin sanoo ja uskon ja ymmärrän että se ei varmastikkaan helppoa ole. Aluksi olin tottakai järkyttynyt en oikein osannut uskoa edes asiaa koska ei meidän parisuhteessa ollut mitään isompaa vikaa ennemmin. Itkimme kummatkin sitten sen illan ja kyllä näin puolisostani että hän aidosti katuu tekoaan.
Ollaan juteltu jo jonkin verran asiasta ja olen jollain tasolla anteeksikin antanu. Minulla halu jatkaa ja yrittää korjata asioita koska rakastan häntä valtavasti, meillä takana melkein 6 vuotta yhteistä taivalta josta suurin osa kihloissa ja yhteinen asunto. Jotenki tuntuun tyhmältä heittää kaikki tämä roskiin virheen takia koska kaikkihan me teemme virheitä minun mielestä jotkun pienempiä ja sitten vähän suurempia. Eniten tässä helpottaa se että kyseessä oli henkilö jota ei tuntenut eikä edes muista nimeä, eri asia olisi jos kyseessä olisi ollut pitemmän aikaa kestänyt salasuhde. Asiat ovat vielä kesken. Toivon että voisimme jatkaa vielä ja rakentaa parisudettamme paremmaksi ja kasvaa ihmisinä.
Kirjoitan tänne varmaan sen takia että jonkin näköistä vertaistukea tarvitsee että onko mahdollista jatkaa yhdessä vielä.
Heippa, meillä kävi samat kauan sitten kun oltiin oltu ehkä se samat 6 vuotta yhdessä. Minä olin sillä kertaa se uskoton osapuoli ja siis nainen. Omalla kohdalla meillä oli ollut etääntymistä ja minulla oli omia ongelmia. Minä tunnustin heti ja puoliso oli aluksi shokissa mutta meillä se laukaisi sen huonon parisuhdetilanteen kun oli pakko puhua asioista ja lähentyä. Tietenkin pettäjän pitää käsitellä se miksi näin teki, alkoholi voi alentaa estoja mutta perimmäiset syyt ovat usein syvemmällä. Ja vaikka tuntuu ettei suhteessa ole ollut vikaa, jotain voi kuitenkin olla mitä ei ole sanoitettu. Meillä sillä kertaa uskottomuus ei tuhonnut liittoa vaan tarjosi mahdollisuuden korjata sitä paremmaksi. Toki siitä on saanut vuosien myötä vielä kuulla jonkin verran mutta pettäjän pitää jaksaa kuunnella. Nyt tilanne on sitten toisin päin ja olen petetty osapuoli ja voi että että se on kamalaa. Välissä on kuitenkin ollut tosi hyviä aikoja. Ehkä tästäkin vielä selvitään. Jos tahtoa on molemmilla niin asiat voi käsitellä. Ja vaikka voi olla hyväksi tarkastella suhteen tilaa ja omaa roolia vuorovaikutuksessa ja toisen ja omien tarpeiden täyttämisessä niin totta kai syyt löytyvät pettäjän päästä, itsetunnosta, lapsuudesta, tilanteesta, mielenterveydestä jne. Pettäminen on todella yleistä. Sanoisin että tunnustaminen ja rehellisyys pettämisestä mahdollistaa anteeksi annon ja suhteen jatkamisen. Tsemppiä!
Hei kiitos vastauksesta ja tuestasi!
Olemme puhuneet asioista mutta puolisolla on vaikeuksia puhua tunteistaan ja ymmärrän kyllä kun on varmaan aivan sekaisin myös oman päänsä sisällä.
Ihmettelen vain kun on nyt etääntynyt minusta ei ole läheisyyttä yms. Tietysti kummatkin tarvitsevat nyt omaa aikaa ja tilaa ajatella ja sitä olen hänelle kyllä antanut. Mutta nuo syyt kyllä haluaisin selvittää jotta kummatki voisivat kasvaa henkisesti vaikka tämä suhde ei jatkuisikaan. Kävittekö missään pariterapiassa? Oliko siitä hyötyä jos kävitte?
Itse olen sitä ehdottanut mutta puoliso pitää sitä vähä höpö höpönä eikä toista voi pakottaakkaan.