Hei

Kerron tähän omaa tarinaani

Olemme oleet vaimoni kanssa naimisissa 20 vuotta. On talo ja lapset, arki on rullannut hyvin. Seksiä on ollut vähintäänkin riittävästi.

Talvella vaimoni yhtäkkiä kysyi että miten meillä menee? Tämä oli heti jotain todella kummallista, vastasin tietenkin että hyvin minun mielestä. Vaimoni alkoi purkautua että kun me ei tehdä yhdessä mitään etkä sinä lähde mihinkään minun kanssani. Siinä vaimo osui oikeaan, minulla oli omia ongelmia päässäni miksi en vaimon kans reissaillut yms. Oma minäkuva ahdisti eniten. Vaimo kysyi että pitäisikö meidän erota. Vastasin että minä en ainakaan halua erota, rakastan vaimoani todella paljon. Lupasin muuttaa käytöstäni ja vaimokin sanoi ettei hänkään halua erota. Aloin tehdä muutosta itsessäni vaimoni toivomaan suuntaan.

Muutaman viikon päästä huomasin että vaimo muuttui etäiseksi, huusi ja tiuski lapsille. Seksiä meillä oli edelleen mutta vaimo näytti siltä kuin ei nauttisi siitä yhtään. Tuntui ihan helvetin pahalta, luulin vaan omassa päässäni olevani huono sängyssä kun vaimo ei nauti. Aikaa kului taas, kohta vaimo vältteli jo kosketustani muuttui surulliseksi eikä puhunut oikeen enään mitään. Epäilin välillä että hänellä on toinen mies, en sanonut siitä hänelle, vaan syyttelin itseäni mustasukkaiseksi raukaksi. Viellä silloinkin ajattelin että minä itse olen tehnyt jotain väärin. Yhtenä iltana sitten kysyin että mikä mieltä painaa? Vaimo sanoi pettäneensä minua.

Sillä hetkellä minun maailma romahti, tuntui että sydän pysähtyy. Vaimo oli pettänyt minua meidän yhteisen tuttavan kanssa, jonka kanssa hänellä oli yhteinen harrastus. Olin joskus mielessäni ajatellut mustasukkaisesti tästä miehestä, sillä tiesin että hän on poikamies ja hänellä on paljon suhteita. Selvisi että jo aikaisemmin kun vaimoni kysyi minulta miten meillä menee. Vaimo oli jo ihastunut häneen. Ihastus oli lähtenyt liikkeelle siitä että yhteisen harrastuksen parissa vaimo olo avautunut meidän parisuhteen ongelmista. Sen jälkeen viestitelleet aktiivisesti. Sitten yhteisillä harrastus reissuilla olivat suudelleet useita kertoja, pikku hiljaa viestittelyt ja puhelut muuttuivat seksuaalisiksi. Rakastuminen oli tapahtunut. Sitten yhdellä harrastus reissulla menivät sänkyyn asti, seuraavalla viikolla toisen kerran. Tämän jälkeen laittoivat suhteen jäähylle, vaimo halusi kertoa minulle. Mutta ei pystynyt vaan vetäytyi kuoreensa.Silloin minä huomasin vaimossani tämän isoimman muutoksen.

Itselläni oli ollut muutama vuosi aikaisemmin vakava ihastus/rakastuminen toiseen naiseen. Se ei koskaan edennyt viestittelyä pidemmälle. Silti koen että petin henkisesti vaimoani. Siksi ymmärrän sen että vaikka rakastaa toista voi myös ihastua ja rakastua toiseen. Kerroin tästä vaimolle vasta nyt, lähinnä siksi koska hän ihmetteli miten ymmärrän tuollaista tunnetta. Kyllä parisuhteessa saa olla muitakin ihastuksia, mutta rajat pitää osata pitää mitä ei ylitetä.

Heidän suhteensa kesti reilun kuukauden olivat jo suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta. Vaimo oli varma että minä haluan erota heti kun asia tulee ilmi. Vaimo tosin oli sanonut tälle toiselle miehelle moneen kertaan alusta asti että haluaa jatkaa elämää minun kanssani jos minä muutun, ja välillä olivat saaneet yhteydenpidonkin poikki.  Sanoin heti vaimolleni että edelleenkään en halua erota, koska rakastan vaimoani niin paljon. Vaimonikin sanoi minua edelleen rakastavansa, mutta sanoi että hänellä on vahvoja tunteita myös tätä toista miestä kohtaan. Sivu suhde loppui siihen, vaimoni oli aluksi tosi surkeana siitä mitä oli minulle tehnyt, ja samalla suri myös sitä toista miestä.

Minun pääni kävi läpi kovan syyllisyyden tunteen,ahdistuksen, masennuksen huonommuuden tunteen ja kaiken mahdollisen parin viikon sisällä. Koin olevani tosi huono mies. Puhuin psygologin kanssa se helpotti, kävin myös puhumassa tämän toisen miehen kanssa, häntä kohtaan on edelleen viha suurin tunne. Samalla selvisi että hän oli valehdellut vaimolleni tosi monessa asiassa, ja hänen alkuperäinen päämäärä oli vaan saada yksi seksi kumppani lisää. Vaimoani kohtaan en vihaa tuntenut missään vaiheessa. Suurimpana tunteena oli pettymys.

Nyt kun aikaa on kulunut jo useampi kuukausi olo alkaa olla jo tosi hyvä. Vaimoni kanssa ollaan lähennytty, avoin ja rehellinen puheyhteys on säilynyt. Kumpikin ollaan saatu puhuttua vuosia vaivanneita asioita läpi. Pystyn myös luottamaan vaimooni edelleen, koska tiedän ettei hän tosiaankaan sitä minua loukatakseen tehnyt ja hän on rehellisesti kertonut kaiken tästä suhteesta. Välillä olen kysellyt liikojakin, vastaukset sattui ja lujaa. Minussa oli myös vikaa, en antanut vaimolleni tarpeeksi muuta läheisyyttä kuin seksiä, se taas johtui omista päänsisäisistä ongelmista joita en ollut vaimolleni keronut aikaisemmin. Vaimollani oli samoja ongelmia, kumpikaan ei vaan osannut/ uskaltanut puhua niistä toiselle.  Hyväksy en tekoa jonka he tekivät minulle. Mutta anteeksi annan vaimolleni.  Äskettäin vaimooni otti yhteyttä nainen, hän kertoi tällä miehellä olleen samaan aikaan myös hän kierroksessa, tämä nainen ja vaimoni ei tiennyt mitään toisistaan. Tämä poisti vaimoltani viimeisetkin suremiset siitä toisesta miehestä.

Aikaa se vaatii että kaikki on hyvin, vielläkin asiat pyörii mielessä päivittäin mutta enään niistä ei tule pahaa oloa. Menneisyyteen ei voi vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voi.

Sanoisin että pettämisesta ja sivusuhteesta voi selvitä, ja luottamus palautuu pikkuhiljaa. Voimia kaikille jotka joutuu samankaltaiseen tilanteeseen.