Vein eilen poikani toista kertaa koronatestiin. Ensimmäisellä kerralla häntä pelotti todella paljon ja jälkeenpäin kyllä sanoi ettei sattunut yhtään. Ajattelin nyt sen menevän ehkä vähän paremmin kun tietää mitä tapahtuu ja mainitsin näytteenottajalle, että lasta pelottaa paljon. No näyte ei autossa istuessa onnistunut, joten piti mennä ulos tuoliin istumaan. Tässä lapsella jo vahva pakenemisreaktio päällä. Pidän lasta kiinni, näytteen ottaja laittaa paperin lapsen suun eteen. Kohta näytteen ottaja sanoo vihaisena kolleegalle, että ”tää yrittää purra mua!”. Minä menen shokkiin. Mitä tapahtuu? Lapseni on normaalisti rauhallinen eikä koskaan ole purrut ketään. Toinen näytteenottaja tulee ulos ja sanoo lapselle: ”Nyt rauhoitut! Täällä on koko päivän käynyt pieniä poikia, eikä kukaan ole laittanut tällaista showta pystyyn.” Nyt minä pidän lapsen suun edessä paperia, yksi näytteen ottajista käsiä ja yksi ottaa näytteen. Tilanne ohi, lapsi menee autoon. Käännyn vielä näytteen ottajan puoleen ja pyydän anteeksi lapsen puremisreaktiota. Hän vain katsoo minuun eikä sano mitään. Istun autoon ja ajetaan kotiin. Olen vihainen ja itken. Itken koska tilanne oli niin kamala ja näytteenottajien käytös epäammattimaista. Näytteenottotilanne drive-in paikassa muutenkin kiireen tuntuinen. 

Nyt mä olen ihan rikki. Lapseni joutui kuulemaan kun itken miehelle kuinka kamala tilanne oli, enkä tarpeeksi kyennyt lasta tilanteessa tukemaan. Sanoin pojalle illalla, että kaikki hyvin, eikä hän tehnyt mitään väärää, eikä meidän tarvitse enää koskaan mennä sinne. Pelkään lapsen traumatisoituneen. Lasta pidettiin kiinni vastoin hänen tahtoaan ja tungettiin tikku nenään ja äiti vielä auttoi.

Luen keskustelupalstoja, joissa puhutaan lapsista, jotka eivät kestä näytteenottaja. Siellä sanotaan, että se on vanhempien syytä kun ei lapsi kykene tilannetta kestämään. En tiedä mitä olen tehnyt väärin.