Puhelimitse keskustelin kerran asiasta. Sen jälkeen vähän viestittelin. Lopulta käskin pysyä kaukana minusta. Kyseessä oli oma kaverini. Jatkoin mieheni kanssa seurustelua parin viikon jälkeen ja kadun vielä neljän vuoden jälkeenkin etten pitänyt sen isompaa taukoa. Toiseen naiseen otin yhteyttä uudestaan vasta puoli vuotta sitten, eli 3½ vuotta minulla kesti toipua asiasta niin paljon että kykenin ottamaan toiseen osapuoleen yhteyttä ja edes vähän unohtamaan asiaa. Enää en ajattele että minua petettäisiin.

Älä yritä. on minun ohjeeni sinulle.
Mieheni petti ja valhteli ja jätti. jonka jälkeen vielä valehteli lisää.
Ei ole sinun tehtäväsi yrittää hyväksyä tai ymmärtää miestäsi tai saatika sitä naista. Minä yritin, eikä se auttanut. En tietenkään voi sanoa ettei se sinua auttaisi, mutta miksi tekisit sen.
olisiko sinun helpompi hyväksyä miehesi "vaihto", jos hän olisikin mielikuviesi kaltainen, vai toisinpäin.
Itse tilanteessa opin vain että vanha sanonta "Tieto lisää tuskaa" pitää edelleen paikkaansa.
Ainoa tiedon muru mikä ei lisännyt tuskaa oli löytää sen eukon alushousut, jotka oli kokoa xl, minulla kun ei ollut edes sen kokoinen perse raskaana ollessani. Hah hah.
Koita vain selvitä eteenpäin, ja anna olla.
Voimia sinulle, tiedän mitä olet kokenut, enkä sitä tuskaa toivoisi kenellekkää.

Hei petetty!

Olen pahoillani sinun puolestasi, että olet kokenut petetyksi tulemista, tiedän tunteen kurjuuden.

Olen valvonut öitä pohtien, miksi minä koen tällaista jne, olen syyllistänyt itseäni, etsinyt itsestä vikaa. Kerran ystäväni sanoi minulle, että olen ollut täydellinen vaimo, mies vain ei.

mieheni "heila" on itse tarjoutunut juttelemaan kanssani, mutta olen kieltäytynyt kunniasta. tämä "heila" on mieheni ex, jonka kanssa on ollut ja on vissiin vieläkin sutinaa... Olen ymmärtänyt, että olen ollut hyvä, luotettava ja rakastava vaimo. Paljonkin hyvää minussa täytyy olla kun naimisissa ollaan ja yhtä pidetään.

Tajusin, etten tarvitse jutella mieheni "naisten" kanssa, mitä se hyödyttää? Vahinkoa se ei saa tekemättömäksi. Mistä tiedän saanko sieltä toivottuja vastauksia? Olisiko vastaukset rehellisiä? Miten voisin luottaa nais(t)en sanoihin, kun ovat naineet jo muutenkin naimisissa olevan miehen kanssa.... Olisiko heillä moraalia olla aitoja ja rehellisiä?

Voit tietysti soittaa tälle naiselle, ei sinun ole sitä pakko tavata. Mutta muista, että olet ainutlaatuinen, kuten me kaikki petetyt naisetkin, älä syyllistä itseäsi. Olet varmasti hyvin kaunis ja viehättävä ihminen!

Voimia!🙂🌻

Hei petetty08,

Samaa pohdintaa olen käynyt kuin sinäkin. Ensin vihani kohdistui mieheeni, mutta kun olemme asioita selvitelleet ja olen alkanut ymmärtää mieheni pettämiseen johtaneita syitä, on vihani häntä kohtaan laantunut. Ymmärrän syitä olleen itsessäni myös. Sen sijaan aloin tuntea voimakasta vihaa sitä toista naista kohtaan, koska se, mitä hänestä tiedän, ei tuo mitään lieventäviä asianhaaroja, joiden kautta voisin ymmärtää hänen tekoaan. Hän on myös perheellinen, pienen lapsen äiti. Koen, että anteeksianto voi tapahtua vain ymmärtämisen kautta, edes jollain tasolla täytyy pystyä selittämään, miksi näin kävi. Tuon naisen kohdalla kyse on mielestäni pelkästä itsekkyydestä ja mielettömästä ihailun tarpeesta.

Päätin lähettää naiselle sähköpostin, jossa sanon, mitä mieltä hänen toiminnastaan olen - hän on ehdokkaana syksyn kunnallisvaaleissa, mikä on mielestäni todellista kaksoismoraalia. Koin, etten pääse vihastani eroon, jos en tee jotain, osoita, etten vain tyydy hiljaa siihen, mitä hän ja mieheni tekivät. Mietin asiaa ja puhuin siitä miehellenikin, joka ei yrittänyt estää minua. Kirjoitin jo viestin valmiiksi. Nyt olen kuitenkin päättänyt olla lähettämättä sitä siitä syystä, että hän on ilmeisesti narsisti. Tähän tulokseen mieheni on tullut, kun olen lukenut hänelle sattumoisin kuvausta narsisteista. Jos tyyppi on narsisti, niin viestini ei uppoa mihinkään, päinvastoin, hän voi ryhtyä vainoamaan meitä, jos pelkää, että sabotoin hänen ehdokkuuttaan. Toisaalta se, että hän on narsisti, vei terän vihaltani. Sellainen ihminen on omantunnon, moraalin tms. tavoittamattomissa.

Mutta olen kyllä sitä mieltä, että yhteydenotto saattaa auttaa sinua. Mieti asiaa joka kantilta, ja ota yhteyttä häneen, jos koet sen tarpeelliseksi. Ehkä se auttaa sinua asiassa eteenpäin, muuten voit jäädä vellomaan vihan tunteeseen pitkäksi aikaa.

Voimia ja jaksamista, tilanteesi on hirveä, mutta aika ja asian perusteellinen käsittely auttaa. Puhu miehesi kanssa niin paljon kuin mahdollista.

Hei Petetty 08,

Itseäni kaduttaa nyt puoli vuotta petetyksi tulon jälkeen, että en heti silloin joko soittanut tai mennyt tapaamaan sitä muijaa. Hänen haukkumisensa olisi tehnyt niin hyvää itselleni, olisin saanut huutaa hänelle oikein kunnolla, oikein olisin päästellyt kaikki mitä mielessäni oli.

Asiat pyörivät edelleen mielessäni, mutta en oikein enää viitsi olla häneen yhteydessä, koska koitamme mieheni kanssa jatkaa yhteiseloa. Mies on lopettanut kokonaan muijan tapaamisen ja mies haluaa olla kokonaan vain minun kanssani. Jos nyt olisin muijaan yhteydessä, tuntuisi siltä, että haluaisin pitääkin asiaa esillä. Ja jotenkin tuntuu, että yhteydenotto kenties saisi muija olemaan yhteydessä mieheeni enkä tiedä, mihin se sitten johtaisi.

Muija on minua pari vuotta nuorempi vanha piika, ei halua perhettä, haluaa vain sänkyynsä seuraa. Näin olen ymmärtänyt. Voi miten olisin nauttinut kun olisin saanut sanoa häntä vanhaksi piiaksi ja miten tyhmä hän on kun ei ollut tajunnut että mieheni mukana olisi tullut myös lapsemme, vanha piika olisi päässyt vääntämään makaroonilaatikkoo lapsille!

Itse se täytynee sinun päättää oletko naiseen yhteydessä vai et. Mutta jotenkin neuvoisin, että jos yhtään tuntuu että haluat tavata, niin tapaa. Minua kaduttaa etten tavannut.

Yhä olen sekasin tästä(kin) mitä tehdä. Ehkä yksi syy miksi haluaisin tavata tämän naisen olisi verrata miehen ja tämän naisen tarinoita kuinka suhde alkoi ja millainen suhde oli (kuka oli se joka aina otti yhteyttä ja yms.) mutta sitten tulee taas mieleen että onko sillä mitään väliä. Pitäisi jättää asia taakse ja katsoa vain eteenpäin, mutta välillä tulee vain mieleen että onkohan mies kertonut kaunistellun version suhteesta. Ja näitä miettiessä taas tulee mieleen että väliäkö sillä, mutta ilmeisesti on väliä kun vieläkin tätä jauhan. Pari asiaa minua todellakin jarruttaa tässä yhteydenotossa, yksi on se että pelkäään vastassa olevan joku missin näköinen, jolloin itsetuntoni saisi taas kolauksen ja toinen on se että en tiedä kuinka käyttäyisin. Menisikö ihan huudoksi vai osaisinko keskustella sivistyneesti.

Vieläkin tätä asiaa mietin...Te jotka olette ottanut yhteyttä tähän suhdenaiseen, niin onko hän sen jälkeen ottanut yhteyttä mieheenne? Koska tietojeni mukaan heidän suhde loppui puoli vuotta sitten ja olen alkanut miettimään, että jo nyt otan yhteyttä, innostuuko hän ottamaan mieheeni yhteyttä. Ja jos näin käy, alkaako miehestä vanha suoja janottamaan...

Hei. Sinuna antaisin olla, vaikka vaikeaa se varmasti on. Tämä toinen ei liity SINUN elämääsi mitenkään ja avaisi vain vanhoja haavoja. Minäkin haluaisin kovasti tietää, millainen uusi kumppani exälläni mahdollisesti on, mutta toisaalta mitä ihmettä sillä tiedolla tekisin... Kun on muutenkin vaikeeta, niin miksi uhraisin aikaa ja ajatuksia asialle. Keskityn mieluummin joihonkin itsestä mukaviin asioihin 🙂🌻.
Hyvää jatkoa sinulle, toivottavasti asia jättää sinut rauhaan pian.