siis: minkä sinä lopulta koet ongelmaksi? mitä sinä haluat? mitä mies haluaa? oikeasti.

minen silleen jaksa olla moralisti, kunhan kaikki osapuolet ovat selvillä asiasta!!!! olen nähnyt ns. vapaita suhteita, jotka toimii. mutta silloin jokaikinen osapuoli on tiennyt missä mennään. itse en tuollaiseen pystyisi, olen kantapään kautta tajunnut. itse en ole ketään pettänyt.

jos ei ole ollut mitään "vakavampaa" (vai miten sen nyt ilmaisit...), tarkoittanet seksiä? ja siksi tulee mieleen, että haluaisitteko te sitten sitä? ihan todella, tai parisuhdetta? ihmiset monesti sotkee kiintymyksen ja seksuaalisuuden. mikä sitten olisi vikana ystävyydessä tän miehen kanssa?

minä en ehkä ihan ymmärtänyt.

musta on raukkamaista toimia jonkun selän takana. musta on oman itsen halveksuntaa, jos haluaisi parisuhteen, mutta tyytyy olemaan joku muu. musta on pelkuruutta mieheltä, jos ei pysty kertomaan sun serkulles. sillä on todellakin oikeus tietää ja tehdä sitten omat ratkaisunsa, mitä hän haluaa.

jos tilanne on ok kaikille, niin ei muuta kuin onnea. mutta kaikkien pitäis tietää. anteeksi jos en nyt sitä sinun ongelmaasi silleen tajunnut.. siihen sanoisin edelleen; mitä SINÄ oikeasti suhteelta haluat? (ja miksi?)

Hei Toisen mies! Vaikka sinulla ei ole syyllisyydentunnetta, joka varottaisi sinua tilanteesta, sinun kannattaisi miettiä tarkkaan, mihin olet ryhtymässä tai ryhtynyt mikäli järjen ääni mitään auttaa, jos olet rakastunut. Jotain kai kuitenkin emmitkin, koska kirjoitit asiasta. Mies on tehnyt selväksi, että hän ei jätä perhettään. Tyydytkö olemaan toinen? Se voi olla aluksi jännittävääkin eikä ajattele tulevaisuutta, saahan toisesta vaan parhaat puolet, mutta entä sitten, kun kiinnyt yhä enemmän ja istut yksin kotona, kun mies alkaa "tulla järkiinsä" , ajatella lapsiaan ja punnita mitä on menettämässä ja jos silloin yrität asettaa häntä seinää vasten, hän valitsee perheensä. Vai ajatteletko, että hän valitsee sinut? On vaarallista alkaa olla toinen nainen. 🙄

Niin, en oikein itsekkään tiedä mitä haluan. Mies haluaa (ja kyllähän minäkin haluaisin,) ihan kunnon suhteen, mutta niin etteivät he vaimonsa kanssa eroaisi.
Ei minua itseäni se niin haittaa (vielä ainakaan) että olen toinen nainen miehelle, mutta olisi parempi lopettaa suhde ns. "ajoissa" kun ei vielä olla sänkypuuhiinkaan asti menty. Mutten vain voi lopettaa sitä, kun ei ole sitä syyllisyyen tunnettakaan apuna ratkaisuun.
Vieläpä tekee vaikeammaksi se, että miehen mielestä voisimme jatkaa näin, eli hän ei ole minua "jättämässä" missään nimessä. (jos jättäisi, niin suhde olisi loppu, sillä hänellähän suurin päätösvalta on. Minä en ole naimisissa, hän on)

Ollaan juteltu asiasta, eikä mieskään tunne mitään syyllisyyttä, vaikka minusta syytä olisi meidän molempien hävetä! 😞

Pidän serkustani valtavasti, ollaan koko ikämme oltu läheisiä, niinkuin nytkin ja hän luottaa minuun ja saan viettää aikaa hänen miehensä kanssa ihan luvalla. Käytän "lupaani" häikäilemättä hyväksi ja haluaisin tuntea edes jonkinlaista syyllisyyttä asiasta jotta olisi syy jättää ukko (mitä en kuitenkaan millään haluaisi).

Äh, vaikeaa, ja ristiriitaista. Eikä asiaa helpota yhtään se, että olen taas menossa kohtapuoliin tapaamaan miestä.
En tietenkään halua hänen jättävän ihanaa perhettään takiani, joten on vain yksi vaihtoehto. Minä lopetan suhteen ja annan heidän elää kunnon perhe-elämää.
Mutta en vain kykene tähän, koska toisinaan (oikeastaan aika useinkin) ajattelen ettei minulla ole mitään syytä ihanaa miestä jättää.. 😑❓

jos minä ajattelen ihan sinua, niin oikeasti voi ruveta ajan mittaan tuntua aika kamalalta se, että et tule saamaan esim. perhettä tämän miehen kanssa, tai kun mielessä alkaa pyöriä, että hän antaa samanlaisia hellyydenosoituksia toiselle, sanoo kauniita asioita jne. ja seksi kuitenkin on sen verran voimakas kokemus ihmisen kanssa, josta välittää, että voi alkaa tuntua kamalalta se, että ei ole itse ainoa, eikä edes "ensimmäinen"... jos siihen siis etenette.

minä en tiedä ikääsi, mutta.. onko sinulla ollut muita suhteita? mitä mieltä mies olisi siitä, että sinullakin olisi ihan vaikka perhe toisen kanssa? ei kai hän vaadi, että olisi sinulle "ainoa", koska silloin... no hohhoijaa. mitäs mieltä itse olet? ihania ihmisiä löytyy ihan vapaitakin, voi olla suhteessa jossa ketään ei satuteta.

serkkusi puolesta olen todella surullinen. hän luottaa (mikä on hieno ominaisuus, vaikkakin aika harvinainen), ja kaksi hänelle läheistä ihmistä käyttää luottamusta hyväksi väärin.

edelleen kysyn, että mikä olisi vikana "vain" läheisessä ystävyyssuhteessa tämän miehen kanssa? haluaisiko hän sellaista, riittäisikö se hänelle, pitääkö hän sinusta niin, että jatkaisi suhdettanne ystävyytenä?

(minusta tässä nimittäin jokin silleen saattaisi kuulostaa vähän hyväksikäytöltä...)

aww kirjoitti 25.01.2005 klo 13:43:

Niin niin, ongelmia ongelmia..

Minulla on minittäin suhde varatun miehen kanssa, eikä
sekään vielä mitään.. Entäs kun tämä mies on serkkuni aviomies?!

En tunne minkäänlaista syyllisyyttä, ja mieskin sanoo,
että näin on hyvä ja että pitää minusta paljon ym.
Ei voi vaan jättää vaimoaan lasten takia, sen ymmärrän täysin.

Mutta olen yrittänyt lopettaa koko jutun, mikä ei yksinkertaisesti onnistu, en voi olla hänestä erossa yhtä päivää pidempään ☹️

Jos saisin sen tunteen, joka suhteemme alussa häiritsi, takaisin (elikkäs syyllisyydentunne) niin olisi sitten varmasti helpompaa lopettaa ko.suhde.

Millä saan sen sitten takaisin? 😐

Vielä ei ole (vaikka "suhdetta" onkin jo puolitoista vuotta kestänyt) tapahtunut mitään erikoisen vakavaa..
Pientä pusuttelua, istuskelemista sohvalla, lenkeillä käymistä, teatterissa käymistä, syömistä, juomista ym.. 🙂

Sisimmässäni siis tunnen, että suhde pitää lopettaa, vaikkei mies sitä haluakkaan, mutta kiintymys ja tuollaiset on liian syvät. Haluaisin sen syyllisyydentunteen takaisin, häiritsee kun en tunne niinkuin pitäisi, oma serkkuni sentään myös kyseessä.. 😯🗯️

Mieti nyt hyvä ihminen tarkkaan mitä olet tekemässä!!! 😠
Kyllä sen verran pitää olla itsekunnioitusta, että ei varattuun mieheen tyydy. Sinkkuvuosina rakastuin tulisesti erääseen mieheen, joka vakuutteli olevansa vapaa ja lapseton (ei lapsissa sinänsä mitään pahaa olisi ollut), mutta osoittautuikin naimisissa olevaksi kahden lapsen isäksi. Eihän sellaiseen tarvitse kenenkään tyytyä, minä en ainakaan tyytynyt. Eri asia tietysti on, jos sinä et halua sitoutua ja koet tämän nykyisen suhteen turvalliseksi sinulle, eipähän ole mies vaatimassa sitoumuksia. Kaikki suhteet tulevat julki ennemmin tai myöhemmin, joten kannattaa lopettaa ajoissa, mieluummin olla aloittamatta. On todella katalaa pettää serkkuaan tai ystäväänsä.

hei aww...

tahtomattani nyt minä yhdistelen päässäni kahden eri aihepiirin kirjoituksiasi. anteeksi. kun kovin kovin erilainen kuva välittyy tuolla toisessa paikkaa. näin siis päättelen, että olet kovin nuori ja aika epävarmakin. korjaa jos olen väärässä. nyt vaan tuntuu yhä enemmän, että kannattaisi ehkä tämä suhde tuon serkkusi miehen kanssa jättää ystävyydeksi. en tiedä hänen ikäänsä, mutta tietynlaiselta hyväksikäytöltä minusta tällainen suhde tuntuu...

sinusta ehkä suhde vaikuttaa turvalliselta, mutta usko että luottamusta voi kehittää jonkun vapaan kanssa. jonkun, joka olisi juuri sinun kanssasi. oikeasti, minä vaan pelkään että saatat satuttaa itsesi pahasti, ja menettää pari läheistä ihmistä. se kaduttaa varmasti jälkeenpäin, mutta jos ja kun asia tulee serkkusi tietoon, ei voi tietää, pystyykö/haluaako hän antamaan anteeksi.

ihan totta aww, ole hyvä itsellesi. ja nämä nyt oli mun mielipiteitä vaan. ja jos tässä yhdistelin asioita väärin, niin anteeksipyynnöt! tuntuu vaan kuin kaksi eri awwtä kirjoittelisi...

hyvää oloa.

Vetoat kovasti siihen, että kun ei ole sitä syyllisyydentunnetta apuna. Onko sinulla muissa asioissa syyllisyydentunne varoittamassa? Jos ei omista syyllisyydentunnetta eli jos ns omatunto on ihan mykkä, kannattaisi kuitenkin käyttää järjen ääntä.Vaikka saat samansuuntaisia vastauksia, luulen, että teet kuitenkin niin, että jatkat tuon miehen kanssa, niin ovat sadat ja sadat naiset kautta aikojen tehneet ja ...joutuneet katumaan, huom. on eri kuin syyllisyydentunne.

aww kirjoitti 25.01.2005 klo 13:43:

Niin niin, ongelmia ongelmia..

Minulla on minittäin suhde varatun miehen kanssa, eikä
sekään vielä mitään.. Entäs kun tämä mies on serkkuni aviomies?!
En tunne minkäänlaista syyllisyyttä, ja mieskin sanoo,
että näin on hyvä ja että pitää minusta paljon ym.
Ei voi vaan jättää vaimoaan lasten takia, sen ymmärrän täysin.
Mutta olen yrittänyt lopettaa koko jutun, mikä ei yksinkertaisesti onnistu, en voi olla hänestä erossa yhtä päivää pidempään ☹️
Jos saisin sen tunteen, joka suhteemme alussa häiritsi, takaisin (elikkäs syyllisyydentunne) niin olisi sitten varmasti helpompaa lopettaa ko.suhde.
Pientä pusuttelua, istuskelemista sohvalla, lenkeillä käymistä, teatterissa käymistä, syömistä, juomista ym.. 🙂
Sisimmässäni siis tunnen, että suhde pitää lopettaa, vaikkei mies sitä haluakkaan, mutta kiintymys ja tuollaiset on liian syvät. Haluaisin sen syyllisyydentunteen takaisin, häiritsee kun en tunne niinkuin pitäisi, oma serkkuni sentään myös kyseessä.. 😯🗯️

Huh huh, onpas ongelma 😮, Ehdotan seuraavaa; jätä mies, saat nimittäin koko sukusi vihat niskaasi piakkoin moisesta. Aina on joku, joka saa vihiä, tietää,,kuinka kauan asia pysyy salassa ?Olen ehdottomasti sitä mieltä, että suhde tulee lopettaa ja heti . Olette molemmat päättömiä, mies, joka pettää vaimoaan ja sinä joka olet mukana hommassa. EI vetele, ajattele itsesi vaimon asemaan, joka saa joskus kuitenkin tietää asiasta. epärehellisyydellä et pitkälle pötki. ASiat löytyvät edestäsi, usko vaan!
Eikö ole vapaita miehiä, vai mitä aiot? Mieti tarkkaan, mitä olet tekemässä. Uskomatonta touhua, jollain tapaa mieskin vaan voi hakea sinusta jotain itsetunnon korviketta, ja tosiasiassa tulet olemaan aina se toinen nainen, koskaan et saa miestä kokonaan jos niin luulet. Koska jos mies sanoo että ei voi erota, ja on lapsiakin vielä....Voi sinua nainen, mihin olet itsesi laittannut😟. Nyt ajatukset kokoon, ja asettaudu vaimon asemaan, ja lastenkin. Itse en ainakaan olisi kovin iloinen siitä, että mieheni tekisi noin, lähtö tulisi oli lapsia tai ei. lapset eivät koskaan ole tekosyy näissä asioissa, mitä hekin ajattelevat kun joskus saavat varmasti kuulla että isä petti äitiä, sukulaisen kanssa vielä. Hoh hoijaa....otapa aikalisä, ja pakene maasta ! 😠Muuta pois, mene kauas tästä miehestä, jos se tosiaan on niin hyvä kun noin tekee. Oletkos muuten miettinyt, että entä jos se ottaakin eron ja on kanssasi, ja aloittaakin saman pimeän touhun jonkun toisen naisen kanssa, vaikka olisikin lupautunut täysin sinulle ? Niinpä, sano se. Ei tuo ole elämää, tuo on toisten ja itsensä kiusaamista. Lopettakaa ajoissa, voi tulla rumaa jälkeä ennen pitkää....Olen aivan tosissani tässä asiassa. Ota ja jätä, anna miehen elää omaa elämää perheensä kanssa, vaikka miten haluaisi olla kanssasi, ja sinä hänen, maailma on pullollaan vapaita, komeita urhoja,😋 ja taatusti vielä parempia kuin tämä sinun "salarakkaasi".😝

Hyvä aww!
Hankkiudu nyt hyvä ihminen eroon tästä varatusta miehestä!
Itse aloin seurustella miehen kanssa, joka erosi sitten
vaimostaan seurustelumme aikana mutta eipä kauan pysynyt
uskollisena minullekaan. Eli jos pettää kerran, pettää
varmasti toisenkin kerran... no, tietysti on poikkeuksia
mutta en muutenkaan kyllä pidä hyvänä ajatuksena sitä,
että seurustelet varatun miehen kanssa. Miehellähän on
lapsia - mielestäni sekä mies että sinä petätte myös lapsia!
Puhumattakaan vaimosta jolla ei taatusti ole miehensä
puuhista mitään aavistusta...
Eli ota nyt järki käteen ja heivaa se mies!
Parempi olla yksin kuin hajottaa perhe ja kärsiä sen
takia huonoa omaatuntoa... ja sitä paitsi miehiä kyllä
löytyy vapaitakin!