Täysin umpikujassa!:(
En tiedä mitä tehdä, tunnen olevani kuin ansaan ajettu eläin☹️ olo on hirmu surullinen,haikea.. olen niin pettynyt kaikkeen; elämääni,parisuhteeseen.
Olen lopen kyllästynyt siihen että koko elämäni on ollut pelkkiä vaatimuksia minua kohteen, olen ollut ”roskiksena” monille ihmisille ovat huoletta kaataneet päälleni kaiken sonnan, päältäni on kävelty ties kuinka monet kerrat ja kohdeltu miten sattuu koska olen niin kiltti ja herkkä..
Parisuhde on sillä tolalla etten oikein enää tiedä mitä tunnen.läheisyyttä,keskustelua..sitä ei ole nimeksikään! en tunne minkäänlaista yhteyttä mieheeni. olemme todella paljon erinlaisia. minä ajattelen hieman liikaakin muita,venyn jotta muiden olisi hyvä olla, tukahdutan sen mitä itse olen halunnut ja tarvinnut..jne..
mies taas on hyvin suorapuheinen,usein arvostelevana,välillä nimittelee(lasten kuullenkin), aika epäempaattinen,itsekkyyttä havaittavissa jne.. Tiuskii ja kiukkuaa jatkuvasti lapsille, välillä nimittelee tosi rumasti☹️ kun otan puheeksi , ei sano mitään tai kommenttia tyyliin: ”niin kai sitten” tms.
mulla on vuosia ollut masennus,lääkitys on ja terapia. tuntuu kuitenkin että joudun kotona olemaan niin ettei se masennus saisi näkyä:/ ei ole tukijaa,ei kainaloa jossa saada läheisyyttä, ei kuuntelijaa…tunnen olevani NIIN yksin!
muutaman epäkohdan suhteestamme voin tässä mainita,esim. tietokoneessamme on miehellä sekä minulla omat salasanat. mies tietää minun,mutta mulle hän ei kerro omaansa eikä kerro syytä. hän pääsee tililleni,minä en hänen. en edes tiedä paljon säästötilillämme on rahaa. hän on palkkatöissä joten hoitaa enimmäkseen vuokran yms.olen hoitanut 3 lastamme kotona 3vuotiaiksi asti. välissä olen ollut töissä mutta nyt olen ollut niin huonossa kunnossa että olen ollut työttömänä/sairaslomalla viimeiset kuukaudet (rahaa tullut 150e kuussa). nyt pääsin kuntouttavaan työtoimintaan joten alan saamaan parempaa rahaa.mies haluaa että siirrän joka kuukausi hänen tililleen rahaa (sekä tuosta 150eurosta että lapsilisistä),sanoo että muuten ei riitä maksuihin rahat. Kuitenkin ostelee kaikenlaista ”turhaa” usein. minä taas hoidan pääosin vaate ym. hankinnat lapsille pienistä rahoistani (kirpparilta,uutena ei ole varaa). Kotityöt ja lapset hoidan lähestulkoon yksin. mies äksyilee, kiukkuaa,heittelee tavaroita,huomauttelee vähän väliä asioista,kuten miksi tarvitsen kaksi valoa wc:ssä kun meikkaan, laitan kuulemma auton oven liian lujaa kiinni ym ym. laittoi hiljan rahaa meidän säästöpossuun kuulemma se on viinatilausta varten. sanoi mulle että varokkin ottamasta sieltä! ja pulloja/tölkkejä kielsi viemästä kauppaan,hän haluaa ne viedä.
Mä olen vaan niin kertakaikkisen loppu! olen umpikujassa,en tiedä mitä tehdä. olen niin ahdistunut että mahaan sattuu,rintaa pistää, tuntuu että jokaiseen lihakseen sattuu!itkettää😭 tahtoisin vaan pakoon tätä kaikkea..saada onnen ja ilon,läheisyyden,rakkauden…😭
Mitenkäs se menikään..."Miksi makaat lattialla, jos et tahdo ylitsesi käveltävän."
Niinhän se tässä elämässä on, että jokaisen pitäisi oppia huolehtimaan itsestään ja pitämään puoliaan. Maailma on aika raaka, mutta jos oppii pitämään puoliaan, on se myös palkitsevaa.
Kuvailemassasi parisuhteessa on varmasti väsymys molemminpuolista. Rankkaa se on toisellekin, jos toinen on masentunut, väsynyt ja itkuinen.
Mitä löytyy itsestä ilman toista? Parisuhteeseen on hyvä olla jotain annettavaa ja sitä annettavaahan ammennetaan sieltä omista varastoista. Niitä varastoja pystyy täydentämään vain huolehtimalla itsestä kaikin keinoin ja tekemällä elämässä sellaista, josta saa iloa ja onnistumisen tunnetta.
Tiedän, helpompi ehkä sanoa, kuin tehdä. Kokemuksesta tiedän, millaista on olla masentunut ja väsynyt. Hyvä se, että sinulla on siinä terapiaa apunasi itselläsi.
Parisuhteen ongelmat ja väsymiset/turtumiset näkyvät juuri noissa pienissä/suurissa epäkohdissa arjessa.
Voimia teidän perheeseen!
Eveny kirjoitti 27.10.2011 19:22
Mitenkäs se menikään..."Miksi makaat lattialla, jos et tahdo ylitsesi käveltävän."
Niinhän se tässä elämässä on, että jokaisen pitäisi oppia huolehtimaan itsestään ja pitämään puoliaan. Maailma on aika raaka, mutta jos oppii pitämään puoliaan, on se myös palkitsevaa.
Kuvailemassasi parisuhteessa on varmasti väsymys molemminpuolista. Rankkaa se on toisellekin, jos toinen on masentunut, väsynyt ja itkuinen.
Mitä löytyy itsestä ilman toista? Parisuhteeseen on hyvä olla jotain annettavaa ja sitä annettavaahan ammennetaan sieltä omista varastoista. Niitä varastoja pystyy täydentämään vain huolehtimalla itsestä kaikin keinoin ja tekemällä elämässä sellaista, josta saa iloa ja onnistumisen tunnetta.
Tiedän, helpompi ehkä sanoa, kuin tehdä. Kokemuksesta tiedän, millaista on olla masentunut ja väsynyt. Hyvä se, että sinulla on siinä terapiaa apunasi itselläsi.
Parisuhteen ongelmat ja väsymiset/turtumiset näkyvät juuri noissa pienissä/suurissa epäkohdissa arjessa.
Voimia teidän perheeseen!
niin,en tiedä. ehkä mulla ei ole voimavaroja puolustaa itseäni. olen jo pienestä tottunut siihen ettei sillä mitä minä haluan tai ajattelen ole väliä. olen helppo ovimatto,sen myönnän.
ymmärrän sen ettei masentuneen kumppanillakaan helppoa ole! mutta niin paljon minä
ajattelen ja murehdin juuri miestäni,erityisesti lapsiani☹️ eli tiedostan todella hyvin sen että mun kanssa ei ole muilla helppoa. siksipä pelkäänkin että pilaan lasteni elämän joka on vasta kovin varhaisessa vaiheessa😭
Mutta jostain mulla on ollut voimia hoitaa kotia,hoitaa lapsia.. hoitaa meidät lastensuojelun asiakkaiksi jotta saatiin tukiperhe,lapselle terapiaa, kuopukselle hoitopaikka terveydelliseen tilanteeseeni vedoten, hakemaan itselleni psykoterapiaa sekä nyt kuntouttavaa työtoimintaa. Mulla ei ole oikein ketään kelle voin tilanteestani puhua (terapeutin lisäksi), tunnen olevani niin yksin😭
en sitten tiedä, onko miehelleni liian raskas seurata masennustani ja käydä ansiotyössä. kodista ja lapsista hän ei juuri huolehdi. ei edes lasten hampaidenpesuista yms. normaaleista rutiineista.
kerron tässä tuoreen esimerkin mieheni tavasta puhua minulle. tai en minä enää tiedä onko se ihan normaalia..vai ei. olimme liikenteessä eilen ja pyysin jos käväisisimme kirpparilla katsomassa josko lapsille löytyisi vaatteita (en vaatinut häneltä rahaa enkä muuta). vaihtoehdoksi sanoin että voin viedä hänet kotiin ja mennä yksinkin.sekään ei käynyt. sanoi että minä hän siitä saa jos suostuu.. eli tarkoitti siis seksiä. sanoi että paras olla sitten illalla hyvä palvelu.. juu,huumorillahan varmasti mutta tuo on sen verran jatkuvaa puhetta että se tuntuu pahalta☹️
Toivon,että jaksat vielä pitää huolta itsestäsi,elämä joskus avaa uusia ovia polullemme kun entiset tuntuvat sulkeutuvan. Ehkä terapiasi avulla pulpahdatkin pinnalle surun ja ahdistuksen syövereistä. Usko itseesi, olethan hoitanut perheen lapset ja kodin. Siinä sinulla yksi syy olla ylpeä itsestäsi. Kenties saat tarpeeksi voimia jaksaaksesi miettiä vaihtoehtoja, miten jaksaisit elämässä paremmin ja mitä tarvitset itse ollaksesi onnellisempi. Joskus käy vain niin, että olemme antautuneet kiltteyttämme toisten tallottavaksi. Sieltä voi nousta, voi lopettaa olemasta toisten ovimatto, voi tähdätä parempaan huomiseen itselle ja lapsilleen.
Opettele olemaan itsekäs, rakasta itseäsi, arvosta itseäsi, sillä jokainen meistä on arvokas ihminen ja ainutlaatuinen. Lapsillesi olet rakas ja taataksesi heille hyvän elämän, olet jo tehnyt oikeita päätöksiä. Älä luovuta. Voimia sinulle 🌻🙂🌻
Huumori on hyvä, mutta se pitää olla niin, että molemmilla on sen suhteen hauskaa. Kuulostaa, ettei tuo ainakaan toimi noin.
En ainakaan tarkoittanut sinua syyllistää siitä, että masennuksesi ehkä on miehellesikin rankkaa. Jos toinen tukee toista, voi kierre kääntyä parempaan suuntaan. Se tietysti vaatii voimia.
Tosi hienoa kyllä kuulla, että olette saanut tukea yhteiskunnalta. Se kun ei ole ollenkaan itsestäänselvää. Minusta Suomessa eivät lapsiperheet saa ollenkaan niin paljon apua, kuin tarvitsisivat.