Olen ajanut itseni melkoisiin sotkuun, en jaksa tätä elämää. Koko lapsuuteni oli monimutkainen, ihan ok, mutta ongelmia täynnä. Monta eri muuttoa ja pahaa oloa. Tapasin maailman ihanimman miehen, joka särki sydämmeni. Minulle kaksi tärkeintä ihmistä oli paras ystäväni ja hän. En osaa rakastaa perhettäni, ei se maailman kauhein ole eikä ihaninkaan mutta kuitenkin. Taustat on monimutkasia, Minun ja tämän miehen ero meni monimutkaiseksi ja minulle todella kipeäksi, hän rupesi seurustelemaan nopeasti uudestaan jne. Olin asunnoton, join vain jne. Äitini heitti minut ulos, menin tämän miehen luo hakemaan turvaa jne, olihan hän minulle kuitenkin tärkein ihminen, läheisin ihminen vaikka yhdessä ei enää oltukaan. Monen mutkan kautta jäin tänne eripaikkakunnolla, ei ollut tarkotus todellakaan. Rakastuin hänen serkkuunsa, tai ehkä siihen että hän lupasi pitää minusta huolta. Minulla on suuret velat takana, ei ammattia. vain työkokemusta. Ennen kuin olimme olleet puoli vuotta yhdessä, asuimme hänen ostamassaa kodissa, tulin raskaaksi, meillä meni jo silloin tosi huonosti, kun sain tietää olevani raskaana en olisi halunnut välttämättä pitää lastamme koska meillä meni jo niin huonosti jne. Lapsi kuitenkin syntyi ja pidetiiin, ja kaikki meni tietenkin hyvin. Lapseni on elämäni tärkein, ja antoi minun elämälleni suunnan viimein. Meillä menee vaan suhteessa tosi huonosti, En rakasta häntä enää, Meillä on ihan eri kasvatustavat, kaikki mielipiteemme eroaa, tämä on yhtä riitelyä vain. Tämä paikkakunta missä asumme, minulla on täällä yksi hyvä ystävä muuten täällä ei ole mitn minulle, Jätin koko elämäni sinne toiselle paikkakunnalla ja en kestä olla täällä. olen masentunut ja on vaikea jaksaa jatkaa ja hoitaa lapseni ja kaikki asiat kunnolla. Taidan odottaa myös toista lasta. Ero on meille oikeasti ainut vaihtoehto mutta en pysty asumaan täällä. täällä ei ole myöskään mitään koulutus tai työmahdollisuuksia, jotenn jäisin pitkäaikaistyöttämäksi kuitenkin. Olen harkinnut tänne jäädä asumaan mutta tiedän etten jaksa ja kestä sitä. olla koko ajan yksin, ilman tukea. Koko perheeni asuu muualla 450 km päässä. Minun on pakko muuttaa siis kotipaikkakunnalleni, Haluan että lapsemme ja mahdollinen toinenkin lapsemme on mahdollisimman paljon tekemisissä isänsä kanssa, mutta miten asiat voi järjestää jos välimatka on niin pitkä? Mieheni on hyvä mies, ja minulle tärkeä ja voisin myös yrittää laittaa asiamme kuntoon, mutta hän ei suostu tulemaan terapiaan tai mihinkään ja suhteemme on ollut tälläinen jo yli kaksi vuotta, olen ajanut itseni todelliseen loukkuun. Eikös parisuhteessa ole kujitenkin kummankin mahdollisuus joustaa ja olla onnellisia. Me voisimme saada hyvän suhteen, ja elämän jos vain saisimme tähän tasapainon, ja myös muuttaisimme pois täältä. en tarkota minun kotipaikkakunnalleni vaaan johonkin lähikaupungiin mistä pääsen käymään hyvin kotona, missä on myös mahdollisuus saada töitä ja koulutus jne. tämä on niin pieni paikka että täällä ei ole mitn tarjolla. Miehellänikään ei ole täällä vakituista työpaikkaa vaikka tällä hetkellä hän onkin töissä. hän on vaan niin äidin poika ettei halua lä’hteä täältä tai mitn.. En kestä enää kauan. Hajoan. kai tässä käy niin että toisen lapsemme takia asun täällä vielä parisen vuotta, mutta en tiedä pysynkö siihen, olen ihan rikki, masentunut en jaksa….
Hei Pauliina22
mä en kyl oikeesti tiedä miten mä auttaisin suo mutta tuli mieleen että jos miehesi on ns kunnollinen ja tuntuu että haluaisitte saada suhteen kuntoon...vaikkakin hän ei terapiaan lähde niin tuli mieleen että pitäisikö sinun vaikka tutustua johonkin alan kirjallisuuteen josta voisit saada apua.
Minulla itsellä on kriisi parasta aikaa menossa kun miehelläni oli 5kk suhde toiseennaiseen mutta hän haluaisi kuitenkin pitää perheemme koossa. Itse en tiedä haluanko..mutta kuitenkin minä itse olen saanut paljon uusia ideoita ongelmien ratkaisemiseen.
Tai toki jos mahdollista niin kannattaa itsellesi tilata aika johonkin parisuhde neuvojalle joka antaa neuvoja siihen miten ongelmia voisi selvittää.
Its ekäyn myös terapiassa mutta kyllä tuo kirjallisuus on edistänyt omaa eheytymistä sillä on helpompi pohtia illan hämärässä niitä ajatuksia mitä kirja tuo kun taas terapia aika on lyhyt ja harvoin.
Toivon sinulle paljon voimia 🙂🌻
Heippa
Kannattas kyllä asioista nyt jutella perinpohjin ja sopia yhteisiä pelisääntöjä
mut kyllä suosittelisin teille että kävisitte ammattiauttajan juttusilla se vois auttaa
mene nettiin ja googleen laita hakusanaksi perheasiainneuvottelukeskus tutustu tuohon
sivuun.
Minkäs ikäinen sinä olet???
Pyri käymään joku koulu tai kurssi niin sillon olisi helpompi löytää ammatti.
Onkos sinulla ystäviä / kavereita??? jolle voisi kertoa iloja ja suruja.
Hiljakseen vaan elämän laatua parantamaan pienin askelin.
Kaunista syksyä sinulle
Olisiko etäsuhde täysin huono vaihtoehto? Jos muuttaisit toiseen kuntaan opiskelemaan itsellesi ammattia ja ottaisit lapsen mukaasi, mutta miehesi jäisi nykyiseen kuntaanne asumaan. Oma tila voisi tehdä teille erittäin hyvää ja saisit itsekin selvitellä hieman ajatuksiasi. Voi olla, että huomaisit itsenäisen elämän olevan yllättävänkin helppoa sinulle. Toki miehesi voisi vierailla viikonloppuisin teidän luonanne taikka toistepäin? Ihan minkälaiset järjestelyt teille on parhaat. Minusta sinun ei kannata jäädä jumittamaan tuohon asemaan, jossa et selvästikkään ole onnellinen. Uusi ammatti voisi olla hurjan vapauttavakin asia, kun et olisi enää riippuvainen muista ihmisistä.
Kovasti voimia sinulle!
Olemme puhuneet tuosta että muuttaisin sinne yksin lapsemme kanssa, hän on ihan suostunut siihen ja olen laittanut jo asuntohakemuksiakin.. hänen mielipiteensä vaihtelee vähän väliä koska ei hän tietenkään halua että lähdemme, mutta aion kyllä muuttaa koska en täällä pysty olemaan mitenkään. Ja haluan nimenomaan oman kämpän ja työpaikan jne, maksaa loput velkani ja olla itsenäinen, en ole koskaaan ollut täysin itsenäinen.. töitä olen aina saanut parissa päivässä pk seudulta päin. aiomme olla kyllä etäsuhteessa mutta mieheni ei osaa ajatella kauhean positiivisesti sitä koska hänelle on niin vaikea olla erossa lapsestamme.. jne. mutta aion kyllä lähteä, minusta kanssa se voisi tehdä vaan hyvää suhteellemme, aika näyttää kaiken mitä tapahtuu, mutta kaikilla on oikeus olla onnellinen🙂