Suuttuessani olen väkivaltainen
Olen seurustellut mieheni kanssa reilu 6.vuotta.
Olen aiheuttanut omalla käytökselläni luottamus pulaa ja riitoja suhteeseemme, en ole ollut luottamuksen arvoinen.
Mieheni epäilee minun pettäneen häntä ja minun on hyvin vaikea kuunnella hänen syytöksiään/epäilyjään, sillä mitään sellaista en ole tehnyt.
Kun hän aloittaa epäilemään, minulla pimenee päässä ja tulevan hyvin vihaiseksi ja aggressiiviseksi. Aina riitojen aikana loukkaan ja haukun häntä, nyt viime aikoina olen myös käynyt häneen käsiksi ja lyönyt, en ymmärrä miksi olen alkanut käyttäytymään näin. Lapsuudenperheessäni joudun muutamaan otteeseen äitini ja isäni väkivallan kohteeksi sekä minua usein peloteltiin väkivallalla. Miten voisin päästä tästä kamalasta tavasta eroon? On itselle hyvin vaikeaa nähdä kuinka pahasti käyttäydyn miestäni kohtaan. Olen ahdistunut, hieman itsetuhoinenkin sillä olen niin pettynyt itseeni ja en oikein koe olevani minkään arvoinen kun käyttäydyn näin.. 😞
Hei,
ensiksi haluan sanoa sinulle että myös sinä olet arvokas ihminen. Olet kertonut ongelmastasi tässä ja osoittanut että tiedostat toimivasi väärin käyttäessäsi väkivaltaa. Itse väkivaltaisuutta se ei oikeuta, mutta osoittaa nähdäkseni sen että pystyt korjaamaan tilannettasi.
Minä näkisin, että teillä on nyt (ainakin) kaksi ongelmaa, jotka ovat yhteydestään huolimatta eri ongelmia; Yksi ongelma on luottamuspula joiden syistä et kovin tarkasti kertonut, ja toinen ongelma on vihan tunteiden käsittelyn ongelmat. Parisuhteen luottamuspula on ongelma jonka ratkaisussa tarvitaan molempia.
Vihanhallinnan ongelmat ovat asioita joita ensisijaisesti tulee väkivallan käyttäjän lähteä työstämään. Kumpaankin näistä ongelmista voi ja kannattaa hakea myös ulkopuolista apua. Pariterapiaa saa monista paikoista ja maria-akatemian demeter-työ tarjoaa apua oman (lähisuhde)väkivaltaisuutensa kanssa ongelmissa oleville naisille.
On epärealistista utopiaa kuvitella että parisuhteessa ei olisi joskus vihaisiakin tunteita toista kohtaan, riippumatta siitä ovatko ne perusteltuja tai ei. Väkivalta ei ole kuitenkaan koskaan oikein. Välttämätön itsepuolustus on oikeutettua jos tilanne sen vaatii, mutta ääritapauksia lukuunottamatta aikuinen ihminen voi myös valita poistua tilanteesta.
Jos vanhat kaunat ja kuonat painavat vuosienkin jälkeen, on rehellisesti sanottuna viimeistään aika hakea ulkopuolista apua parisuhteen parantamiseksi. Ei sellainen mustasukkaisuudessa ja toisaalta syyteltävänä rypeminen ole kummankaan mielestä varmasti onnellista elämää.
toivon teille molemmille voimia löytää tie kohti onnelisempaa elämää.
Olisiko tästä linkistä apua
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/aggression_tunteen_omahoito/Pages/default.aspx
Kiitos paljon viestistäsi elamaavain81. Olen nyt päättänyt yrittää muuttua ja muuttaa käytöstäni suuttuessani. Usein se vain on näin "normaali"tilassa helppo juttu, mutta sitten itse tilanteessa on vaikea enää jaruttaa itsään ja toimiakin toisella tavalla.
Kiitos linkistä joku toinen, varmasti on apua tuosta!