Hei,täällä foorumilla en ole juuri kirjoitellut,mutta kerronpa oman tarinani. Löysin 2v.sitten miehen,joka oli kaikin puolin ihana mies,meillä oli paljon intohimoa ja läheisyyttä ja aikapaljon samanlaiset lähtökohdatkin,tosin kun kysyin hänen erostaan,niin hän sanoi,että vaimo kyllästyi ja lähti? Teimme yhdessä kaikkea,liikuimme,matkailimme,mökkeilimme

tapasimme ystäviä ja läheisiämme,suhde tuntui aidon välittämisen keitaalta,jossa oli hyvä olla!Ensimmäinen vuosi menikin siinä rakastumisen huumassa. Hänellä oli 3.aikuisuutta lähenevää lasta,jotka asuivat vuoroviikoin hänen luonaan,minulla aikuinen lapsi,joka asuu omillaan,nuoruuden suhteestani. kaikki vaikutti siltä,että tämä on meille loppuelämän
suhde. Sitten viime syksynä miehellä alkoivat ulkomaan työmatkat,ne olivat viikottaisia,olimme yhteydessä siltikin tiiviisti,mutta emme ehtineet tavata niin usein,ja rytmiä sotkivat vielä hänen kotona asuvien lastensa aikataulut,emme hirveästi olleet tekemisissä enää silloin,kun lapset olivat hänen luonaan,tunsin että siellä hänen kodissaan oli vähän liiankin tiivis tunnelma silloin,kun lapset olivat,ja hän halusi keskittyä heihin,kävin ehkä joskus syömässä,jne.silti sen ikäiset olisivat jo vallan pärjänneet yksinkin,kun kohta valmistuvat ammateihin. Minun piti joustaa ja odottaa häntä..Lapset olivat joka toinen vko.to-su. Työmatkoillaan mieheni alkoi käyttää enenevässä määrin alkoholia,ja pian sama tyyli alkoi täälläkin,mainitsin asiasta,mutta hän kävi hermoilemaan,yhdessä vietetyt vkl.t alkoivat olla alkoholin huuruisia ja hän alkoi käydä paikallisissa baareissa milloin minkin pelikaveriporukan yms.kanssa. mainitsin,että yhteistä aikaa on ollut jo muutenkin vähän,ja voisiko alkaa ajatella enemmän taas suhdettamme,mutta hän sanoi haluavansa mennä siitä ja tästä syystä. En estänyt,odotin,välillä menin itsekin ystävättärien kanssa,koska en halunnut vaan istuskella kotona.Ennen joulua olikin sitten hiljaisempaa eloa,ja tuntui,että kaikki oli taas seesteisempää.Sitten ennen joulua saunailta ja hän alkoi taas juoda enemmän,yhtäkkiä hän hermostui jostakin pikkuasiasta ja alkoi pakata kamppeitani kasseihin keskellä yötä ja haukkui vaikka miksi,olin yövaatteissa,ja menin paniikkiin,koska hän on isokoinen,pyysin häntä rauhoittumaan ja pyysin anteeksikin,vaikka en varmaan tänäpäivänäkään tiedä oikeaa syytä,hän heitti tavarani ulos ovesta,en tiedä miten olisin saanut sieltä päällepantavat vaatteet,koska hän kiehui raivosta,ei kuunnellut mitään,kun yritin rauhoitella,kun pyysin häntä antamaan vaatteeni oven ulkopuolelta hän raivostui tarttui kiinni hiuksistani,niin,että päänahkani on vieläkin arka,ja löi suoraan kasvoihini,menin shokkiin,enkä pystynyt ajattelemaan vähään aikaan mitään,kännykkäni oli kanssa laukussa ulkooven takana kassissa.Äkkiä hän heräsi tilanteesta auttoi minut olohuoneen sohvalle ja haki kylmäpussin,mutta tragedia oli jo tapahtunut.Olin aivan murtunut,uuvuksissa ja shokissa,nukuin sohvalla aamuun,jossakin vaiheessa hän oli hakenut ulko-oven takaa tavarani. Aamulla silmäni oli puoleksi ummessa turvoksissa,sanoin,että lähden ja kysyin ymmärsikö hän mitä oli tehnyt?! Mies vain tuijotti eteensä naama peruslukemilla,eikä saanut mitään sanaa suustaan. Menin kotiin ja itkin koko päivän,en pystynyt syömään,enkä nukkumaan,olo oli oksettava! sitten oli pakko soittaa läheisille,koska meidän oli tarkoitus mennä yhdessä viettämään jouluaattoa. kipu oli sietämätön ja nestettä kertyi paljon silmän ympärille,menin lääkäriin,joka kuvasi naamani ja kirjasi ylös trauman,sitten hän kehoitti,että minun pitäisi tehdä ilmoitus poliisille,menin sinne raskain mielin,enkä muista juuri mitään ajomatkasta.En vieläkään oikein ole ymmärtänyt tapahtunutta,ja olen ihan rikki,en tiedä uskallanko enää luottaa miehiin. Tapahtuman jälkeen mies lopetti kaiken yhteydenpidon,sitten hän otti yhteyttä hakeakseen tavaransa luotani,se oli minulle pelottava hetki ja gsm.ni oli 112 valmiina,jos jotain tapahtuisi,mutta hän tuli selvinpäin,puhuimme ehkä puolituntia,hän oli itkuisen ja kalpean harmaan oloinen,ja varovasti myönsi tapahtuman,silti anteeksipyynnön saaminen tuntuu olevan vaikeeta häneltä. Seuraavana päivänä,hän oli saanut tiedoksiannon poliisilta,ja soitti ja haukkui minut vaikka miksi ja sanoi,että olin muka luvannut,etten tee ilmoitusta ja,että hän ei myönnä mitään!
Olo on ihan hirveä henkisestikin,koska hän oli minulle rakas ihminen. Suhteemme päättyi surullisen
traagisesti yhteen nyrkin iskuun.