seurustelu ahdistaa
tää on jotain niin uskomatonta. mun elämä meni ennen tosi huonosti. nyt olen saanut maailman ihanimman poikaystävän joka rakastaa mua niin paljon että kuolisi mun vuoksi. se on aina mun tukena ja turvana kun mulla on hätä. mäkin rakastan sitä ihan kamalan paljon ja tuntuu kuin en olisi koskaan ennen ketään rakastanut niin paljoa. mutta silti. miten voi olla mahdollista että mua ahdistaa meidän seurustelu niin paljon että minulla on koko ajan mielessä miten jättäisin kumppanini ja milloin. mutta miksi ihmeessä. olenko menettänyt järkeni vai mikä mättää?
no hei, amppari! tervetuloa kerhoon..
mua ahdistaa tällä hetkellä aika paljon se että olen kertomassa tyttöystävälleni että aion jättää hänet. eikä meidänkään suhteessa mitään vikaa ole. musta vaan tuntuu että kaipaan tilaa ajatella omaa elämääni ja mitä haluan kaikessa rauhassa. tuntuuko sinusta että suhteesi estää sinua tekemästä jotain mitä haluaisit tehdä?