Päätin kirjoittaa tälle palastalle taas, koska käytöstäni saatetaan ihmetellä. En ole hakemassa täältä muuta kuin tavan päästä eteenpäin. Tähän ei välttämättä kukaan vastaa, mutta uteliaitahan yleensä riittää. Myönnän, testailen tätä kanavaa edelleen. Myönnän, olen liian ylpeä ihminen tänne. Haluaisin tällä hetkellä, että ikiomassa kaksiossani olisi luotettava naispuolinen ystävä. En missään nimessä ole halunnut joutua tänne. Onneksi minulla on tässä kaupungissa yksi luotettava ihminen jonka avulla pääsin perjantaina erään sairaalan päivystyksestä kotiin. Päästäkseni eteenpäin päättyneestä parisuhteesta olin ilmeisesti juossut liikaa ja painankin aivan liian vähän. Spasmi meni ohi onneksi ihan itsestään kun hengittelin rauhallisesti. Olen proteiinikuurilla. Kälätän kavereitten kanssa puhelimessa. ette te siellä toisessa päässä minua tunne. Puran tänne vain suruni. En voi nyt juosta. miten pääsen eteenpäin? Spasmin takia täällä. Juuri nyt ei ole oireita. Joku tuntematon käytti väärää kieltä kihlajaisitani. Kilahdin. Tämä tilanne on raskas koko perheelle. Siksi vain kirjoitan ja kirjoitan. En halua rasittaa läheisiäni liikaa. Hyvä ystäväni Helsingistä kävi onneksi Turussa. Hänhän oikeasti tietää, että en ollut tyttö, jota kukaan ei olisi halunnut. Se mitä terapeutti tekee rahasta, ei koskaan korvaa elettyä elämää ystävän kanssa. Kirjoitan, koska vertaistuesa on se ainut hyvä puoli, että me emme oikeasti välitä toisistamme. Julmaako, että ajattelen näin nettivertaituesta. Anteeksi, että sanon sen ääneen. Mutta en näin rasita läheisiäni.
Kirjoitan uudella nimimerkillä, koska tietokone sulki minut pois täältä tod. näk. käyttämäni kielen takia. Siksi selvennän vähän. Tarkoitin ehkäpä liian taiteellisella ilmaisullani täällä sitä, että me kun emme rakasta toisiamme, niin meidän on helpompi kohdata täällä. Pyörin täällä, että äidilläni olisi edes eläkepäivillään oikeus omaan elämäänsä. Minulla oli puhelimen päässä onneksi tänään jo kaksi todellista kontaktia, mutta ei ketään luotettavaa ystävää käymässä. Eräs elämäni tärkeistä ihmisistä sanoi kerran, että elämä perustuu luottamukseen. Hän on oikeassa. Hänkin on tosiaan oikeasti elämässäni vielä. En siis ole kukaan ihan surkea yksinäinen. Mutta opiskelijapiireistä ei ol e löytynyt elämäni varrella kuin yksi ystävä. Myönnän, luokittelen ihmissuhteeni. Minulle sana ystävä merkitsee muutakin kuin kahvitunteja joskus kun itselle sopii. Ystävä kyllä järjestää aikaa. Kyllähän kaikki sen tietävät. Ja poikaystäväkin järjetää aikaa, jos rakastaa. No, poikaystävää ei ole mutta ei elämäni siihen kaadu, että olen sinkku. Voisihan ihminen olla esimerkiksi sokeakin. Minulla on tiistaiksi yhden euron suunnitelma. Menen sinnekin ihan yksin. Pelätäänkö opiskelijapiireissä niitä, jotka ovat yksin, koka eivät niissä piireissä luota kuin opettajiin? Olenko kenties liian tasapainossa sen asian kanssa, että en yksinkertaisesti voi sietää epäluotettavia ihmisiä? Ehkäpä...
Kirjoitan ystävyydestä, koska en enää tiedä ystävistäni. Tarkoitus ei taaskaan ole loukata vertaitukilaisia, mutta eikö ole absurdia, että kaikki nyt taas voivat lukea tämän, ja minä en koskaan saa tietää, mitä selän takanani tapahtuu. Saako täältä sitten ystäviä? No, ei tietysti. Minulla on oikeastaan vain yksi vanha ystävä, ja ei yhtään uutta. Sitten on kavereita. On eräs miespuolinenekin. mutta siinäkin asetan rajat. kaikki tetävät varmaan mikä on ystävyyden raja. Tosin ruotsalaiset eivät tätä eroa ymmärrä. sana ystävä on eri kielilläkin ihan eri juttu. Ystävä ruotsiksi on huvittava juttu, mutta minä en nyt tarkoita sellaista ystävää, vaan naisystävää. En sseksiä naien kanssa, vaan ihmistä, joka on luotettava kuin äitini. Äidiltäni opin mitä sana ystävyys tarkoittaa... Eräs ystäväni ei ollutkaan luottamukseni arvoinen. Toinen taas oli. Toinen on elämässäni edelleen, toinen ei enää välittänyt.
Kirjoitan edelleen. Huomaan lukijoista, että vähintään uteliaita riittää. Toivottavasti myös ihmisiä, jotka jollain tavalla selivitytyivät samanalaisissa kriiseissään ja tuntemuksissaan. En siten ollutkaan yhden euron suunnitelmassani tiistaina. Nukuin. Uni on tärkeää. Tämä tunnetila on sininen. Minulla on sille sanat ja kyky luoda. Ja vähän materiaalisiakin keinoja. Olen jo luonutkin. Mutta en tietystikään paljasta tänne mitä. Kuka nyt teoksiaan myy? Eräs ihminen on kuullut teokseni. Muille en esitä. Esitin hänelle, koska hän Mitä sinä siinä näät, kysyi kerran yksi taiteilija. Näinhän se on. Taiteen harrastanut kyseistä taiteen muotoa. Me olimme kummatkin tyytyväisiä teokseeni. Taiteen kieli on eri kieli kuin kemia tai fysiikka. On olemassa monenlaisia totuuksia ja tulkintoja. Kaikki ovat tulkinta kysymyksiä. Mutta minä selviydyn.
Lisään vielä viimeisimpään tuotokseeni, että koneeni on sekaisin. Näytti siltä, että tekstinikin on sekavaa. Harmi. Eli siis esitän tuotoksiani vain niille ihmisille, jotka ovat kyseistä alaa itsekin harrastaneet eivätkä tuomitse. Olen liian taiteilija myymään yhtäkään teostani. Jos myisin teokseni, myisin sisimpäni.
Luulen että täällä on monta joiden teksti on sekavaa, eikä se varmasti haittaa ketään.
Eikä kaikki täältä odota saavansa vastausta tai edes toivo sitä, luulen että moni turvautuu vain siihen että on joku paikka johon kirjoittaa ja purkaa mieltään. Itsekin kirjoitan lähinnä vain purkaakseni jotain mitä en muualle ehkä pysty purkamaan tai kertomaan tai en uskalla niin tehdä. Parasta on se että saa kirjoittaa vapaasti ja ehkä joku lukee ehkä ei, ehkä jotakuta kiinnostaa ehkä ei, se on kai lopulta yhdentekevää, mutta joskus niistä vastauksistakin voi saada apua ja joku toinen ehkä hakee sitä. Meillä jokaisella on oma syymme kirjoittaa tänne ja olla täällä.
Hei Conda!
Kiitos kommentistasi. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että tämän palstan paras anti on se, että tämä on yksi tavoista purkaa pahaa mieltään ja elää sen elämäntilanteen kanssa joka on tällä hetkellä täysin totta. Minusta oikeastaan hyvä, että en itse saanut tähän aloittamaani viestiketjuun yhtään vastausta. En usko, että tuesta olisi ollut apua, koska emme tunne toisiamme. Minulla on onneksi reaalielämässä oikeat ihmiset jotka tukivat kun oli sen tarve. Pettymykset rakkaudessa paranevat ajan kanssa. Ja parempi elää yksin ainakin hetken aikaa, kuin suhteessa jossa sinua ei rakasteta ihmisenä.