sasutäti höpöttelee

sasutäti höpöttelee

Käyttäjä sasutäti aloittanut aikaan 29.12.2016 klo 00:04 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 29.12.2016 klo 00:04

Niin se on aika vierähtänyt, enkä ole tännekään saanut aikaiseksi kirjoittaa. Ehkä nyt olisi aika? Tosin en tiedä, jaksanko yksinpuhelua kauan; siinä vaiheessa voin kirjoittaa vaikka pelkkää päiväkirjaa ”manuaalisesti”, käsin, vihkoon..

Elämä heittelee kummallisilla tavoin, joskus hyvin, joskus huonoin. Yhtään todella hyvää heittelyä ei ole vielä sattunut, mutta monta todella huonoa kyllä. Ja ne hyvät heittelyt tahtovat unohtua silloin, ja usein unohtuvatkin – pidemmäksikin aikaa.

Tällä hetkellä asustelen kihlatun ja kahden koiran kanssa, vaikka omakin asunto minulla on vielä heinäkuuhun asti (jonka lopussa vuokrasoppari loppuu, enkä sitä sen jälkeen enää jatka). En ole siellä tosin aikaani viettänyt kuin ehkä yhteensä kolme yötä; ei vain ole ollut aikaa eikä jaksamista, kun en sitä kodikseni miellä, toisin kuin miehen asuntoa.

Olin kesän ja syksyn ja alkutalven työhönvalmennuksessa valokuvaamossa oman alani töissä. Sitten se yhtäkkiä, ilman mitään ennakkovaroitusta lopetettiin ja nyt joudun kulkemaan tekstiilipajalla. En tiedä, miten jaksan siellä, viikon (eli neljä työpäivää) siellä olen ollut ja siitäkin viikosta kolme päivää sairaslomalla.

Joulukuun puolella otin yliannostuksen rauhoittavia. En tappaakseni itseäni, vaan helpottaakseni ahdistusta. Jouduin, yllätys yllätys, päivystykseen ja vietin siellä yöni ja pitkästi aamupäivää. Nyt ollaan sitten yrittämässä saada minulle keskusteluaikoja psykiatrian poliklinikalle, kun kotikuntoutuksessa ei ole tarjota aikoja; sinne jätetään Abilify-pistosten antaminen, koska se heille sopii. Saa nähdä, pääsenkö ihan oikeaan terapiaan, vai jatketaanko tällä samalla ”jutustelulinjalla”, jota on tuloksettomasti tehty jo vuodesta 2006.

Mitäs muuta.. Inhoan itseäni ja peilikuvaani. BDI-kyselyn tulos (netissä tosin) näyttää 43:a. Kaksisuuntaisen mielialahäiriöni lisäksi minulla on diagnoosina neljä eri persoonallisuushäiriötä (epävakaa rajatilatyyppisenä, eristäytynyt, estynyt sekä depressiivinen) ja epäilynä on, että kaksisuuntaista ei olekaan vaan se olisi skitsoaffektiivinen. Ahdistus on läsnä joka päivä, ei enää kokoaikaisesti, mutta jossain vaiheessa päivää se hiipii päälle.

Tuntuu vain, että pitäisi luovuttaa (taas). Jättää kaikki taakseen ja lähteä erakoksi Lappiin koiran kanssa (ja hommata sille kaveriksi toinen, tai kolmaskin, koira).

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 16.07.2017 klo 19:02

Tekisi mieli satuttaa itseään tai vaihtoehtoisesti kiskoa lääkkeet naamaan. On sen verran paska olo.

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 16.08.2017 klo 11:36

Osastolla oltu kohta kaksi viikkoa, eipä tässä sen kummempia. ☹️

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 29.08.2017 klo 19:21

Edelleen osastolla, saa nähdä milloin sitä pääsee kotiin. Yritän ajatella, että pikkuaskelin eteenpäin ja kohti kotia.

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 29.09.2017 klo 23:26

Yhä osastolla. Olen ollut nyt viiden päivän lomalla pisimmillään. Tällä hetkellä kuuden päivän lomalla, mutta en tiedä, jaksanko niin kauaa.. Se vaan se kesken loman osastolle palaaminen on niin kauhea mörkö, että sinnittelen vaikka sitten väkisin.

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 19.10.2017 klo 23:17

Nyt kolmatta viikkoa kotona, edelleen tosin osaston kirjoilla. Huomenna käydä osastolla mutka, tiistaina hoitokokous jossa toivottavasti minut kirjattaisiin ulos osastolta.

Käyttäjä mariella kirjoittanut 20.10.2017 klo 12:32

Onko olosi kotona ollut ihan hyvä?
Mietin sitä, että kun sinulla on useampi diagnoosi, niin onko joku tapahtuma menneisyydessäsi se altistava tekijä?
Kerroit aikaisemmin, että sinulla on kihlattu. Kuinka paljon hän pystyy tukemaan sinua?
Monilla ihmisillä, joilla on psykiatrinen diagnoosi, löytyy lapsuudesta/nuoruudesta vaikeita, kipeitä ja käsittelemättömiä traumoja. Miten asia on sinun kohdallasi?
Kirjoitustesi perusteella en pysty arvioimaan sitä, minkä ikäinen olet tällä hetkellä?
Toivon, että olosi pysyisi sen verran hyvänä, että saisit jäädä kotiin.
Onko sinulla vielä koirasi, joista aiemmin kerroit?
Toivon sinulle levollista ja kaikin puolin hyvää syksyä 🙂🌻

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 27.10.2017 klo 21:41

mariella kirjoitti 20.10.2017 12:32

Onko olosi kotona ollut ihan hyvä?
...
Kerroit aikaisemmin, että sinulla on kihlattu. Kuinka paljon hän pystyy tukemaan sinua?
...
Kirjoitustesi perusteella en pysty arvioimaan sitä, minkä ikäinen olet tällä hetkellä?
...
Onko sinulla vielä koirasi, joista aiemmin kerroit?

Hei mariella, ja kiitos viestistäsi.

Vointini on ollut kotona hyvä, ja tiistaina minut kirjattiinkin ulos osastolta. Nyt aluksi jaotutan viikon lääkkeeni aina avokuntoutuspuolella, ettei kihlattuni tarvitse stressata niistä; hänen "takanaan" kun on jo Diapamit. Hän siis tukee minua kyllä ihan sataprosenttisesti.

Olen tällä hetkellä vähän yli kolmekymppinen, kihlattuni pikkuisen nuorempi.

Koirani minulla edelleen on, sekä tuo kihlatun koira myös. Lisäksi meille on tulossa viikon-kahden päästä koiranpentu, eri rotua kuin kumpikaan näistä nykyisistä, mutta hyvä harrastuskoiran alku siitä on pentutestin mukaan kasvamassa.

Käyttäjä sasutäti kirjoittanut 10.11.2017 klo 22:44

Uusi pentu on ollut nyt kaksi päivää kotona, ja ai että minä tykkään siitä! ☺️❤️

Viime aikoina ei ole tarvinnut ottaa Diapamiakaan kuin vain kerran, kun yöllä tuli sellainen ahdistuskohtaus, että oksat pois.

Jospa tämä tästä, vähän on vielä herkillä olo menemään huonompaan suuntaan, stressiä on paljon, mutta pentu auttaa paljon. Ja toki kihlattukin.