Puolisoni uusi ystävä
Miehelläni on tuore ystävyyssuhde huomattavasti häntä itseään nuoremman naisen kanssa. Mieheni on viettänyt yön ystävänsä luona jutellen ja käynyt hänen luonaan kahvilla ja kävelyllä. Kaikesta tästä hän kertoo minulle avoimesti mutta minua ei koskaan pyydetä mukaan. Puhelinkeskustelut hoidetaan eri huoneessa tai kokonaan ulkona. Kun pyydän että mieheni näyttäisi puhelutiedot ja viestit puhelimestaan minulle, niin ne on kätevästi ”päivittyneet” pois itsestään. Ystävänpäivänä mieheni toi kotiin tämän ystävänsä antaman konvehtirasian sekä hänen leipomiaan sydänkeksejä. Mieheni mielestä siinä ei ole mitään erikoista että saa ystävältä lahjoja. Tuntuu, että mieheni yrittää kertoa minulle että suhteemme olisi ohi. Hän kiukuttelee koko ajan ja yrittää tehdä oloni tuskalliseksi. Mieheni tietää että en pidä hänen suhteestaan nuorempaan naiseen, mutta haluaa jatkaa sitä koska hän ei ole kuulemma koskaan ennen ole tuntenut mitään vastaavanlaista tunnetta kehenkään muuhun ihmiseen. Olen kuullut että tämä ystävä on aivan korviaan myöden rakastunut mieheeni. Mieheni ei sitä kuulemma huomaa ja myöskään mieheni ei kuulemma rakasta tätä naista. Olemme olleet yhdessä jo yli 20 vuotta ja kokeneet ylä- ja alamäkiä, mutta ei koskaan mitään tällaista. Pyysin, että jos olisin miehelleni tärkeä ihminen , hän tulisi kanssani parisuhdeterapiaan. Siihen hän ei suostu, vaan sanoo että voin mennä yksin, hänellä ei kuulemma ole ongelmaa. Mieheni käytös tuntuu narsistiselta, mutta ajattelin, että en enää suostu kiukuttelemaan ja riitelemään asiasta vaan annan hänelle arvostusta ja rakkautta, josko routa porsaan kotiin ajaisi? Jos mieheni toisaalta haluaa uhrata liittonsa tämän nuoren naisen vuoksi, niin sitten hänessä pitää olla miestä se sanomaan minulle suoraan, eikä odottaa että minä tekisin ratkaisun tässä asiassa. Nyt hieman pelottaa että hänellähän on kaikki mitä mies voi toivoa: kuuliainen vaimo kotona ja nuori nätti ihailija varalla joka on valmis tekemään hänen vuokseen kaiken. Mitä minun pitäisi tehdä? Tämä on masentavaa, mutta puren hammasta ja hymyilen. ☹️
Hei,
Aseta rajat - turha pelätä, että vain niiden asettaminen aiheuttaisi sinun jättämisesi, kyllä sitten tuo toinen on tärkeämpi.
Mieti, mitä itse olet valmis kestämään, sillä kyllä tämä nyt näyttää vahvasti uuden suhteen rakentamiselta samalla kun sinä siinä sivussa vielä "roikut". Kipeää tekee, mutta sinulle itsellesi on tärkeää olla oman elämäsi valintojen tekijä.
vai ei muka huomaa....höpö höpö. Tilannetta kypsytellään (kunnes miehesi on valmis lopulliseen siirtoon) ja pian huomaat olevasi se hankala, joka ei ymmärrä yms...
Pyri keskustelemaan miehesi kanssa suhteenne tilasta ja siitä mitä kumpikin haluaa elämältä.
Olen tosi pahoillani☹️
Kyllä kertomasi perusteella olet jäänyt nyt takavasemmalle.
Voitko pyytää miehesi muuttamaan pois?
Sano että hänen käytöksensä loukkaa sinua. Voit pyytää häntä myös miettimään tai kysy suoraan että onko ok jos sinä olet toisen miehen luona ja saat lahjoja vieraalta hänelle tuntemattomalta mieheltä. (haluat vain tarkistaa että olet ymmärtänyt tämän sinulle vaikean ajatusmallin 😉 )
Voit myös tehdä hänelle samalla tavalla.... EI en tarkoita kostoa ! Vaan tarkoitan että voit itsekin mennä makuuhuoneeseen kuiskuttelemaan puhelimessa ja asettaa omat ystäväsi etusijalle....
Mutta todellakin VOImaa ! sinulle! Ikävä kyllä ei kuulosta hyvältä mutta älä menetä itsekunnioitustasi äläkä tyydy mihin tahansa.
Kiitos tuesta!
Olen pyytänyt miestäni muutamaan pois kotoa muutamaksi päiväksi miettimään mitä hän todella haluaa. Siihen hän ei suostu, sanoo että jos joku lähtee niin se ei ole hän. Hän ei myöskään juttele aiheesta kanssani vaan keskustelu on yksinpuhelua ja myönnän kyllä että se ei johda mihinkään vaan jankutan samasta asiasta koko ajan (olen nyt sen lopettanut). Olen pyytänyt että hän kirjoittaisi minulle kirjeen jossa kertoisi missä hän haluaa olla viiden vuoden kuluttua, kenen kanssa jne. Ei mitää vaikutusta, en ole saanut kirjettä. Itse kirjoitin samanlaisen kirjeen hänelle, mutta en ole vielä sitä antanut. Hän sanoo kyllä rakastavansa minua. Olen myös miettinyt jos hankkisin hyvän miespuolisen ystävän, mutta se tuntuu niin lapselliselta kostolta. Miestäni ei kuulemma haittaisi ollenkaan jos kävisin kahvittelemassa miespuolisten ystävieni kanssa. Aiemmin hän oli todella mustasukkainen minun menemisistäni. Voiko mieli muuttua noin vain oman tilanteen mukaan?
Voooiiih ☹️
En minäkään tarkoita että kosto olisi oikea ratkaisu vaan lähinnä se että muutat käytöstäsi samanlaiseksi. Siis omia asioitasi, omien (nais) ystävien kanssa puhuessa ja käy vaikka "ulkona" ... ole yhtä välinpitämätön - nimenomaan tunteista välinpitämätön.
Ja anna aina sama viesti puolisollesi siis että sinua loukkaa hänen käytöksensä - ei sen enempää. Jos pystyy olemaan "motkottamatta" niin kaikkeist paras.
Mutta eihän noin voi jatkaa - särjet itsesi. 😞
Voimia paljon! Toivottavasti tilanne lähtee purkautumaan jotenkin. 🙂👍
pahalta näyttää, miehesi taitaa olla rakastunut siihen uuteen "ystäväänsä", vaikka ei sitä tunnusta, jos et saa uhkavaatimuksilla häntä lopettamaan toimintaansa, ottaisin ainakin minä sijassasi eron, herkitse sitä, uhkaa erolla, ehkä miehesi herää siihen.
Minusta tuntuu, että miehesi on kahden vaiheilla. Hän arvostaa pitkää yhteistä elettyä taivaltanne ja tietää, että parisuhteessanne olisi jossakin mielessä turvallista olla. Vaikka rakastumisen tunne uuteen naisystävään tuntuukin hänestä ihanalta, niin hän kuitenkin epäilee, että kannattaako hänen heittäytyä rakastumisen huumassa uuteen suhteeseen. Toinen asia on sitten se, että miten tällainen kahden vaiheilla oleminen on hyväksyttävää sinun mielestäsi ja miten kauan sitä jaksaa katsoa.
vanha täkäläinen sananlasku sanoo "jos mies pääsee liikaa pillun makuun, siitä tulee hullu". -näköjään tässä on käymässä niin. Miehesi on otetu kun nuorempi nainen on tähän niin kiinnostunut ja on idiootto heittämässä kaiken entisen sydänkeksien ja höpölöpölurituksien vuoksi.
Minusta tuntuu että ero taitaa olla tulossa, -näin miesnäkökulmasta mutta ei raukka saa sanottua sitä. Tosin sitten kun on jo liian myöhäistä miehesi huomaa että oli virhe lähteä, ettei kaikki ollutkaan yhtä ihanaa panoa.....'
Voimia sulle, ja loppupeleissä muista: Tuota peliä voi pelata kaksikin 😉
Juu, voihan sitä peliä pelata kaksikin.. mutta miksi? miksi lähteä sille tielle? Jos on suhteellisen ilmiselvää, että mies jonkunlaista suhteentynkää kehittelee toisen kanssa, mutta haluaa pitää vaimonsa vielä varalla niin miksei vaan lähteä suhteesta? Silloin säästyy hienosti oma ylpeyskin. Kyllä miehesi huomaa mitä menetti -sitten aikanaan. Jos siis niin on käydäkseen. Ketään ei voi omistaa eikä voi estää pettämästä. Kumppani kyllä pettää jos on pettääkseen. Mutta itse ainakin lähtisin tuollaisesta suhteesta tai vähintäänkin vaatisin mieheltäni valintaa, joko vaimo tai tuo uusi nuori tyttönen..
Juu älä lähde itse etsimään uutta miesseuraa. - Kärsisit siitä itse. Olette olleet kauan yksissä, onko teillä omaisuuden suhteen "jakoongelmia" - jos miehesi ei halua lähteä niin voisitko lähteä itse?
Säilytä itsekunnioituksesi. 🙂
tinppa-75 kirjoitti 20.2.2011 21:12
vanha täkäläinen sananlasku sanoo "jos mies pääsee liikaa pillun makuun, siitä tulee hullu". -näköjään tässä on käymässä niin. Miehesi on otetu kun nuorempi nainen on tähän niin kiinnostunut ja on idiootto heittämässä kaiken entisen sydänkeksien ja höpölöpölurituksien vuoksi.
Minusta tuntuu että ero taitaa olla tulossa, -näin miesnäkökulmasta mutta ei raukka saa sanottua sitä. Tosin sitten kun on jo liian myöhäistä miehesi huomaa että oli virhe lähteä, ettei kaikki ollutkaan yhtä ihanaa panoa.....'
Edellisessä ehkä oletetaan liian itsestäänselvästi, että uudessa suhteessa ollaan pelkästään panemisen vuoksi (eikä se kaikilla miehillä edes onnistukaan). Uudessa suhteessa voi viehättää enemmän muut kuin sellaiset asiat. Seksuaalisuus ja toisesta kiinnostuminen tarkoittaa muutakin kuin panemista.
Avulias kirjoitti 22.2.2011 21:59
Edellisessä ehkä oletetaan liian itsestäänselvästi, että uudessa suhteessa ollaan pelkästään panemisen vuoksi (eikä se kaikilla miehillä edes onnistukaan). Uudessa suhteessa voi viehättää enemmän muut kuin sellaiset asiat. Seksuaalisuus ja toisesta kiinnostuminen tarkoittaa muutakin kuin panemista.
Täytyy kyllä sanoa, että tähän ikään päästyäni (kohta 50 v) tähän on vaikea uskoa! Vaikuttaa kovasti siltä että mies on eroa tekemässä, niinkuin joku siitä mainitsikin.
No nyt sitten annoin puolisoni maistaa omaa lääkettään. Olin lauantai-illan ulkona erään nuoremman miesystävän seurassa. Meillä oli todella hauskaa ilman mitään seksuaalista lisämaustetta. Kas kummaa, mutta puolisolleni asia ei ollutkaan ihan OK., vaikka hän niin oli aiemmin väittänytkin. No, tilanne ei nyt vieläkään ole ratkennut suuntaan eikä toiseen. Eniten ehkä tässä nyt painaa puolisoni puhumattomuus ja "kylmyys". Huomasin että oma menemiseni aiheutti hänelle tuskaa, mutta hän ei voi puhua siitä. Sain lauantaiyöllä vaan tex.viestin jossa puolisoni ilmoitti ettei tarvitse enään hänen viereensä tulla yöksi! No tietty nukuin yön hänen vieressään, paitsi että aamuyöstä hän siirtyi sohvalle. Nyt nukutaan taas normaalisti ja seksikin sujuu, tai se nyt on sujunut kaiken aikaa (ainoa asia joka sujuu). Kaikki koskettelu ja hyväily tai puhuminen on kyllä minun aloitteen varassa. Jos en hyväilisi häntä ja saisi kiihottumaan, ei meillä varmaan tapahtuisi makuuhuoneen puolella mitään. Katson mihin tämä johtaa, mutta kuten moni onkin jo arvaillut, niin itsekin mietin että ei hänellä vaan ole pokkaa kertoa minulle että tunteet ovat kuolleet hänen puoleltaan. Mulla ei ole kiirettä, odotan ja vaikka "piinaan" häntä niin kauan että kertoo totuuden minulle, olen sen mielestäni ansainnut. Olen vielä suht. nuori ja vientiäkin olisi mutta kaikesta huolimatta rakastan miestäni ja haluaisin liittomme toimivan. Katsotaan mihin tämä johtaa. Ps. Kummasti nosti itsetuntoa lauantainen. 😉
Kyllä minä kertomanlaisessasi tilanteessa ajattelisin että kyseessä on enemmän, en pelkästään miehesi käytöksen takia, vaan koska oletit tai olit saanut tietoosi vihjeen siitä että tämä nuorempi puolisko olisi ihastunut. Hivelee varmasti itsetuntoa.
Sinänsä naisten ja miesten välillä voi olla pelkästään muuta viihtymistä. Oma mieheni harrastuksensa puitteissa on suurimmaksi osaksi naisten keskellä, mutta liiat viipymiset ja saman henkilön kanssa kahvittelut saisivat ainakin minut ärähtämään! Myös nuo "kadonneet" tekstiviestit viittaisivat painokelvottomaan tekstiin. Ja kyllä mielestäni vaimolla on oikeus suorastaan kieltää tapailut jos niissä ilmenee epäilyttäviä piirteitä. - Miksei myös mies niitä lopettaisi siinä tapauksessa.
capricorn kirjoitti 23.2.2011 16:41
No nyt sitten annoin puolisoni maistaa omaa lääkettään. Olin lauantai-illan ulkona erään nuoremman miesystävän seurassa. Meillä oli todella hauskaa ilman mitään seksuaalista lisämaustetta. Kas kummaa, mutta puolisolleni asia ei ollutkaan ihan OK., vaikka hän niin oli aiemmin väittänytkin. No, tilanne ei nyt vieläkään ole ratkennut suuntaan eikä toiseen. Eniten ehkä tässä nyt painaa puolisoni puhumattomuus ja "kylmyys". Huomasin että oma menemiseni aiheutti hänelle tuskaa, mutta hän ei voi puhua siitä. Sain lauantaiyöllä vaan tex.viestin jossa puolisoni ilmoitti ettei tarvitse enään hänen viereensä tulla yöksi! No tietty nukuin yön hänen vieressään, paitsi että aamuyöstä hän siirtyi sohvalle.
Mulla ei ole kiirettä, odotan ja vaikka "piinaan" häntä niin kauan että kertoo totuuden minulle, olen sen mielestäni ansainnut. Olen vielä suht. nuori ja vientiäkin olisi mutta kaikesta huolimatta rakastan miestäni ja haluaisin liittomme toimivan. Katsotaan mihin tämä johtaa. Ps. Kummasti nosti itsetuntoa lauantainen. 😉
🙂👍 Hyvä veto! Riittävästi sen osoittamista että säännöt on samat. Ja jos kerran hänenkään puoleltaan ei enempää .... siinäs näkee ettei se ihan OK ole! 😳
Toivottavasti prosessi tällä lähtee käyntiin eikä tartte "piinata" 🌻🙂🌻
Löysin mieheni autosta kukkakimppukuitin, mieheni intti kovin että ei ole kenellekkään kukkia ostanut vaikka kuitissa oli hänen bonuskortin nro. Pari päivää myöhemmin kysyin uudestaan joko muistaa kelle kukat oli ostanut, niin sanoi että ne oli tarkoitettu minulle mutta oli ne unohtanut tuoda kotiin (kaljakorin kyllä muisti tuoda)! Tuntuu että hän pitää minua aivan pilkkanaan. Myös rahan käytöstä saan välillä kuulla tuhlailevani, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Ilmeisesti yrittää nyt sillä konstilla pitää valtaa käsissään. Tämä meidän tilanne eteni siihen pisteeseen, että ilmoitin laittavani avioeropaperit menemään käräjäoikeuteen. Lapset itki, mutta mieheni sanoi että jos olen näin päättänyt niin ei kai mitään enään ole tehtävissä. Lähdin siitä sitten asioille paperit mukanani ja sainkin pari text.viestiä joissa mieheni kertoo olevansa pahoillaan eikä halua erota, ei kuulemma osaa jutella ja on ollut aivan idiootti (lieneekö tuo tunnustus?) Soitin sitten hänelle ja sanoin että saa nyt vielä yhden mahdollisuuden ja vaadin että mennään sinne parisuhdeterapiaan. Mieheni ei suostu tulemaan yksityisen vastaanotolle koska se on kuulemma aivan liian kallista. Olen sitä mieltä että jos herralla on varaa matkustaa joka vuosi etelään pelaamaan golfia kavereidensa kanssa niin eikö olisi valmis laittamaan yhden matkan summan meidän liittomme eteen (myös minulla ihan hyvät tulot)? No, ollaan jonossa kirkon parisuhdeterapiaan, jonoa on 2 kk. Tänäkin lyhyenä odotusaikana ollaan saatu jo parikin riitaa aikaiseksi, lähinnä luottamuspulan vuoksi. Ja tilanne on edelleenkin niin että jos en itse aloita keskustelua niin me olemme aivan hiljaa, sama juttu kaiken koskettelun ja hyväilyn kanssa. Ajattelin nyt katsoa että jos siitä terapiasta olisi jotain hyötyä, mutta nyt tuntuu että peli on kokonaan menetetty 😑❓