Sinulla on täysi valta olla menemättä ja kuunnella omaa vaistoasi. Jos toinen syttyy siitä, että toisella menee huonosti, on se todella huono merkki parisuhteessa. Aseta nyt omat tarpeesi etusijalle.

Mielestäni pelkosi eivät ole aiheettomia, mutta käymällä itse testissä ja vaatimalla myös kumppania käymään, voit poistaa osan peloista. Suojautumalla seksissä voit keventää pelkoasi myös.

Mieti kuitenkin, onko tämä henkilö sinulle se oikea. Ellei hän osaa olla myötätuntoinen ja kuunnella myös sinun tarpeitasi, ei minusta ole oikein, että sinut pakotetaan seksiin vastoin omaa toivettasi.

Suojele itseäsi. Voit paremmin.🙂🌻

Olen käynyt testeissä mutta poikaystäväni ei itse suostunut menemään.
Hän kyllä puhui tyyliin että saattaisi mennä mutta ei sitten koskaan mennytkään. Sain siis tässäkin osassa olla ainut joka välittää ja kävin vielä tekemässä testit yksityisellä.
En tiedä miksi edes enää suostun tähän suhteeseen kun en luota häneen kaikkien valheiden jälkeen ja kuinka hän on pettänyt luottamukseni monia kertoja.
En tajua kuinka hänen on niin vaikea edes saada itseään menemään niihin testeihin.
Muutenkin epäilen koko aika pettääkö hän minua.
En vaan osaa enään luottaa häneen ollenkaan ja silti vaan roikun suhteessa.

Helppoa olis sanoa että jätä koko mies, mutta tiedän omasta elämästä sen verran viisastuneena että kun on syvässä masennuksessa niin kuka tahansa voi käyttää toista silloin hyväksi, tai joidenkin mielestä se on vain auttamista, tai ettei osaa kieltäytyä kun toinen pyytää. Jommalla kummalla tai kummallakin on vaikeaa kieltäytyä läheisyydestä vaikkei suhde ole edes oikea toimiva parisuhde. mutta kun on väsynyt eikä jaksa lähetä hakemaan muutakaan ja yksin on hirveää olla.
Mikä neuvoksi?
Itse "jouduin" onneksi viimeinkin olemaan yksin ja sain hieman itsetuntoa ja omanarvon tuntoa etten alkanutkaan enää pompotettavaksi, en naisten enkä miesten suhteen, eli se liiallinen riippuvaisuus katosi. Ja oli siinä sekin että löysin hengellisen paikan mistä aloin saada sitä tukea ja turvaa etten enää ollut niin riippuvainen joistain vääristä suhteista.
Nyt kun siitä ajasta on kulunut monta vuotta, häpeän suunnattomasti sitä aikaa ja ihmettelen miksi käyttäydyin niin, mutta sitten annan itselleni anteeksi, en silloin voinut muuta, en kyennyt muuhun. Mutta arvet se jätti että on hirveän vaikeaa luottaa kehenkään ihmiseen, pelko että minua vain käytetään hyväksi on edelleen syvällä sisällä ja se estää alkamasta kovin kiinteästi kenenkään kanssa tai luottamaan kehenkään enää kovin herkästi.

Kyllähän ainakin minun korviini tuo kuulostaa ihan kauhealta... Vanhempana naisena (voisin olla äitisi!) sanoisin, että jätä ihmeessä tuollainen poikaystävä! Eikö sinulla ole ymmärtäväisiä naisystäviä, jotka voisivat auttaa? Poikaystäväsihän on täysin kykenemätön ymmärtämään ja tukemaan sinua. Jos verta tulee seksin yhteydessä, pitää toisen osapuolen jo vetää asiasta omat johtopäätöksensä.

Et voi rakentaa mitään yhteistä tulevaisuutta noin kylmän ja ymmärtämättömän miehen kanssa. Jos sinulla on vielä pelkoja, tarvitset apua. Älä epäröi hakea sitä!

Nyt taas harmittaa. Tulee kolmatta viikkoa kun emme ole nähneet poikaystäväni kanssa. Olen ollut liian väsynyt ja masentut nousemaan sängystä ja hänhän ei luokseni tule. Olenhan jo kuullut miljoona selitystä miksei. No yksi niistä on että asun liian kaukana, reilua sinäänsä kun minä sitten menen aina hänen luokseen. No nytten huomenna hän on sitten tulossa juhlimaan veljensä synttäreitä aivan naapuriini.... mukavaa että hän ei sitten asu liian kaukana vaikka naapurustossa onkin. Kaiken lisäksi en edes tiennyt että hänen veljensä asuu naapurustossa. En saa kysellä hänen elämästään mitään ja mitään hän ei myöskään kerro.

Valehtelemisesta puheenollen hän jopa huijasi minulle isänsä olevan vain hänen kämppiksensä jonka tyhmänä uskoin kunnes hänen isänsä alkoi näyttelemään minulle poikaystäväni lapsuuden kuvia. Tämänkin vain poikaystäväni korjasi sanomalla ettei pidä isäänsä isänään.

Poikaystäväni vaikutti tänään vähän suuttuneelta kun taas pyysi minua luokseen mutta sanoin etten jaksa tulla. Muutenkin hänellä on taas töitä ja olisin yksin.
Toinen puoli miksi en oikein jaksa mennä hänen luoksensa kun hän asuu yhä isänsä kanssa ja tuntuu että pyörin vain siellä edessä. Muutenkin vähän kiusallinen tilanne.

Joskus muutenkin kun poikaystäväni isä pääsee ennen poikaystävääni töistä joudun olemaan kaksin hänen kanssaan tuntuu epämukavalta. Miksi minun pitäisi aina olla heidän luonaan yötä ja poikaystäväni tule edes moikkaamaan minua kun voin huonosti ☹️

Hei,

Valitettava johtopäätös kirjoituksistasi on, että olet poikaystävällesi ilmeisestikin vain seksikumppani. Tekstisi perusteella hän ei sinuun panosta yhtään. Mitä sinä saat tästä suhteesta? Anattako se sinulle enemmän iloa ja onnea kuin ahdistusta ja epätoivoa?