Pikkusiskoni kuolema

Pikkusiskoni kuolema

Käyttäjä Taruako aloittanut aikaan 29.07.2016 klo 18:32 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Taruako kirjoittanut 29.07.2016 klo 18:32

Menetin kesän alussa 19vpikkusiskon synnynäinsen sairauden saattelemana. Pikku siskoni oli erittäin iloinen ja pippurinen tyttö. Vuoden alussa alkpi sairaala kierre ja lopulta vietti viimeiset kuukaudet sairaalassa. Olin.siskoni tukena sairaalassa.nukuin hän hänen vieressä yöt jotta hänellä.olis turvallinen olla. Olin viimeinen joka.näki.hänet hereillä viimeisen kerran ennenkuin nukutettiin pienen.ja nopean toimen piteen takia äkkiä kun jostaain.syystä ei saanut enää.kunnolla happea. Pidin.häntä kädestä ja lupasi. Että heräät parin.päivän päästä ja kerää voimia että jaksat taistella. Mutta siskoni ei enää herätetty. Vaan pidettiin kevyessä unessa ja toivottiin parasta. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Olin siskoni vieressä sisarusteni kans päivät ja äitini yöt. Mutt mun oma sydän alkoi lyödä.väli lyöntei ja huimas ja paniikki/ahdistus kohtauksia alkoi tulla. Sinä päivänä ku en päässyt käymää heti.aamusta siskoni sydän löi viimeisen kerran ja nukkui pois. Tunnet nyt että petin lupaksen jonka lupasin ennen ku.nukutettiin. painin huonon oma tuntoni kans päivittäin ja kiukuttelen.poikakaverille jatkuvasti ja olen.hermo heikko. Enkä enää tiedä mitä pitäis tehdä.

Olen hukassa, jumissa niinkuin painajais unessa😞

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 30.07.2016 klo 11:09

Hei!Noin suuren menetyksen jälkeen maailma on pysähtynyt ja olet varmaan vielä shokkitilassa. Kestää kauan ennenkuin edes jtkin hahmotat tilannetta. Kyllä sitä jokainen hädän hetkellä sanoo lohdutuksen sanoja jotka eivät toteudu. Se kuuluu siihen prosessiin. Olit siskosi tukena ja se tärkeintä. Teit kaiken sen mitä hyvä sisko tekee ja saat olla ylpeä itsestäsi. Kaikki eivät toimi niin,mutta sinä teit sen.Toivon jaksamistasi ja läheisten tukea,sitä tarvitset nyt

Käyttäjä Taruako kirjoittanut 30.07.2016 klo 12:34

Kiitos noista sanoista!🙂

Käyttäjä sappe kirjoittanut 30.07.2016 klo 13:12

Hei Taruako! Otan osaa, menetyksesi on ollut suuri. Älä tunne huonoa omatuntoa, minusta pikemminkin kuulostaa siltä että teit todella hienosti, kun jaksoit olla siskosi vierellä omasta ahdistuksestasi huolimatta. Myös lohduttavat sanasi olivat minusta oikein. Et voinut tietää, ettei hän enää heräisi. Eikä ollut sinun syysi, ettei hän herännyt.

Voisi olla sinulle hyväksi päästä purkamaan mieltäsi jollekin ammattilaiselle. Paljon voimia sinulle ja perheellesi!

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 30.07.2016 klo 22:51

Taruako! Tunnet surua koko elämäsi ajan mutta se muuttaa muotoaan. Ajan kanssa alat muistaa yhteisiä hyviä hetkiä sisaresi kanssa. Ei ihminen kuole kokonaan jos häntä muistetaan. Sinä selviät tästä ja onhan teitä äiti ja toiset sisarukset mukana samassa surussa. Suru yhdistää mutta surra voi eri tavoin. Elämä jatkuu rakkaan ihmisen kuolemankin jälkeen. Anna tilaa surulle ja ikävälle. Teit kaikki oikein. Sisaresi ei kuollut yksin ja se on iso asia nykypäivänä. Voimia sinulle.