Epäilen, että kaikilta ihmisiltä löytyy jokin persoonallisuushäiriö, jos kaikki tutkittaisiin. Itselläni on sekamuotoinen persoonallisuushäiriö ja toistuva vakava masennus. Parisuhteeni on kuitenkin kestänyt jo 20 vuotta, eikä mies halua minusta eroon vieläkään. Tunnen pari ihmistä, joilla on sama diagnoosi, kuin exsälläsi ja he ovat ihan tavallisia ihmisiä, eivätkä poikkea millään lailla "normaaleista" ihmisistä.
Ilmeisesti exsäsi on väkivaltainen, koska lähestymiskielto on myönnetty. Jos olen oikeassa, niin persoonallisuushäiriöllä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

Olen kyllä eri mieltä kanssasi. En usko, että kaikilta ihmisiltä löytyisi merkittäviä piirteitä persoonallisuushäiriöstä. Mukava silti kuulla, että myös persoonallisuushäiriöinen pystyy 20 vuoden parisuhteeseen. Tarkoituksenani ei ole mitenkään mustamaalata ketään persoonallisuushäiriöistä. En pidä eksääni huonona ihmisenä persoonallisuushäiriönsä takia.

Eksässäni on myös monia hyviä piirteitä. Huonoja piirteitä ovat sitten henkinen ja fyysinen väkivalta. Näistä kahdesta fyysinen alkoi ensin, henkinen kasvoi ajan kanssa. Ulkopuoliset ihmiset pitivät meitä aina viehättävänä ja harmonisena parina, joka osasi kuunnella toisiaan. Osasimme siis parhaimpina hetkinämme jakaa kodin, joka näytti molempien asumalta. Meillä oli myös yhteisiä harrastuksia ja vietimme vapaa-aikaa yhdessä. Tapasimme omia ystäviämme yksin ja yhdessä. Vieraitakin meillä kävi.

Mitä tulee sitten väkivaltaan ja persoonallisuushäiriöön, niin väkivaltaisuus on keskeinen piirre muutamissa persoonallisuushäiriöissä, joskus myös vaativassa persoonallisuudessa. Varmaankaan ei kaikkien henkilöiden kohdalla, koska persoonallisuudet ja häiriöt ovat kuitenkin yksilöllisiä. Minulla on tavallaan surullinen olo siitä, etten ole voinut häntä auttaa. Soitin toki ambulanssin pariin otteeseen miehen ollessa itsetuhoinen. Mies sanoi sitten aina, että hyvin pärjää yksinään ja lähti takaisin kotiin. Vaikeahan sitä on saada hoitoa, jos ei sellaiseen oikein mies halua...