petetty, parisuhde kriisi, Eroko?

petetty, parisuhde kriisi, Eroko?

Käyttäjä piipeM aloittanut aikaan 04.10.2010 klo 23:20 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä piipeM kirjoittanut 04.10.2010 klo 23:20

Mitä teen? Lähdenkö omalle tielleni ja jätänkö avomieheni? Olemme seurustelleet avomieheni kanssa melkein 8 vuotta joista 6 vuotta asuttu yhdessä. Olemme rakentaneet oman kodimme omilla tavaroilla ja yhteisillä tavaroilla. Meille on yhteisiä lemmikkejä. Aikaisemmin meillä on mennyt todella hyvin parisuhteessa. Olemme toisiemme parhaimmat kaverit. Ainoastaan ongelmana on ollut seksi. Kun emme olle harrastaneet sitä moneen kuukauteen. Meillä on mennyt kämppä alta, tullut ulosotto ja minulta löydetty elin ikäinen sairaus johon olen joutunut aloittamaan lääkityksen jonka takia minä olen ollut väsynyt. Olimme suunnitelleen matkankin ja mitä minun lomallani tehdään siis olen töissä ja avomieheni työttömänä. Nyt tuli kriisi ja paha. Avomieheni harrasti puhelin seksiä, jonka puhelun kuulin. Sain vielä kuulla että toisessa päässä oli ollut sairas äitini. Minun lapsuu oli helvettiä, sain kuulla huutamista kotona, äitini uhkais jättää meidät yksin jo pienenä ja äidillä oli muita mieheniä josta isäni ei välittänyt. En ole koskaan vanhempieni suunnalta saanut kunnoitustani enkä tunnetta että he välittäsisivät minusta. Tiesin että äitini pettää isää minkä ehtii, mutta luulin ettei hän uskaltaisi minun miestäni vikitellä toisin kävi. He harrastivat puheliseksiä. Avomiehni myönsi teon ja pyysi anteeksi. hän sanoi ettei tee enää niin ja ei tiedä mikä häneen meni. Nyt olen aivan halki. Itken ja mietin. Otanko eron vai jatkanko suhdetta? Olen ollut koulukuissattu vuosia. Mieheltäni olen saanut alusta asti tuntea että hän välittää minusta ja kunnioittaa minua mitä koskaan keneltäkään en ole saanut tuntea. Olen miehelleni voinut kertoa kaiken perheestäni ja ongelmistani eikä hän halveksu minua. Hän ei ole sanonut minua rumaksi mikä oli kotipaikkakunnallani asuessani yleistä. Minua haukuttiin joka päivä. Kun tapasin mieheni tuntui kuin olisin löytänyt sielun kumppanin taivaan ihanimman henkilön. Me olemme kuin parhaat kaverit mutta rakastuneita. Mitä teen? Olen yrittänyt pari päivää miettiä asiaa että rakastanko miestäni tarpeeksi jatkaakseni suhdetta? Rakastan ja pitäisi yrittää pystyä antamaan anteeksi mutta voiko? Miten voi antaa anteeksi kun itsellä on paha olla? Meillä on ollut vakaa suhde vaikka seksiä on puuttunut, koska minä sairastuin ja jouduin aloittamaan lääkkeet tulee lääkkeistä niin kovia sivu vaikutuksia etten ole jaksanut nauttia seksistä. Olen ollut töissä ja joudun joka päivä ponnistelemaan jalkojen kipujen ja jäykkyys kohtauksien takia ennemmän kuin normaali ihminen menetän voimia ja olen iltaisin rätti väsynyt. Olisiko sittenkin minussa syy että mieheni tarvitsee toisen naisen? Mieheni haluaisin lapsia mutta minä en. Olemme kyllä keskustelleet asiasta ja luulen että mieheni hyväksyy päätöksen. Siis mitä tehdä? Miten eteenpäin? Olen nyt yksin kun ajoin mieheni vanhempiensa luokse pariksi päivää jotta saan miettiä asioita. Tuntuu kuin täältä puuttuisi turva ja keskustelu kumppani. En osaa nukkua yksin, en syödä. Olen miettinyt ja katsonut tunteitani. Rakasta vieläkin miestäni. Enemmän olen vihanen äidilleni että kauanko yksi ihminen voi tuottaa tuskaa lapsillensa. Olisiko hyvä sanoa äidilleni suorat sanat ja kertoa asiasta isälleni vai mitä? Vanhempani tai eihän niitä voi edes siksi kysyä asuu minusta 240km päässä. Jätänkö heidät vain kokonaan elämästäni pois? Mitä teen? Olen hajalla, loppu, vihainen ja itken ja itken. Miten pääsen tilanteestani eroon?

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 05.10.2010 klo 10:59

Hei,

Tosi ikävää tuo kokemasi. Tekstistäsi ymmärsin, että äitisi on aina ollut jotenkin epävakaa ja pettänyt - joten valloittmainen ja miesten nappaaminen taitaa pönkittää hänen egoaan. Mutta miksi ihmeessä sinun miehesi lähti mukaan?

vaikeatkin kriisit voivat vahvistaa parisuhdetta, kun ne on läpikäyty. Oletteko miehesi kanssa puhuneet miksi hän teki näin? Mikä johti tilanteeseen?

Vaikka teko on ällöttävä, anna miehellesi tilaisuus kertoa omista tuntemuksistaan ja siitä mitä hän asiasta ajattelee. Malta kuunnella, vaikka varmasti se on vaikeaa. Voitteko yhdessä pohtia vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmallisiin juttuihin suhteessanne?

Sinun ei ole pakko ratkaista tätä asiaa tässä ja nyt, anna aikaa itselllesi kuulostella, kunhan pahin shokki on ohitse. 🌻🙂🌻

Käyttäjä piipeM kirjoittanut 05.10.2010 klo 17:30

mieheni ei osannut sanoa miksi lähti mukaan. Hän sanoi ettei selvin päin olisi tehnyt niin. Hän oli tuolloin humalassa. Olen miettinyt ja miettinyt. Meillä on kyllä paljon hyviä asioita joiden takia ei kannattaisi antaa periksi. Mieheni on katunut tekoja ja aikoi poistaa äitini numeron ja vaihtaa numeroa. En vain tiedä oliko puhe totta vai tarua. Mieheni pyysi anteeksi ja antoi minulle heti tilaa. Olemme keskustelleet asiasta ja hän sanoi että oli niin paljon halunnut seksiä. Minä en ole voinut sairauteni takia antaa kunnolla rakkautta. Meillä on takana asunnosta häätö, ulosoton alkaminen ja taloudelliset vaikeudet. Nyt kun olen ollut yksin kotona tuntuu tyhjältä kun ei ole kenelle puhua. Kysyin mieheltäni että voisiko hän nyt odottaa niin kauan kuin minä olen valmis hän sanoi että kyllä ja rakastaa minua edeleen todella paljon. Olen myös miettinyt että voisiko tapahtuma olla kokeilun halusta ja kun se on kiellettyä, koska olen mieheni ensimmäinen tyttöystävä ja rakastettu. Hän ei ole ennen minua ollut kenenkään kanssa eikä kokomusta parisuhteesta tai seksistä. Huomenna mieheni tulee takaisin ja juttelemme lisää. Onko paha jos pyytää ettei hän soittele humalassa kenellekkään ennen kuin näyttää minulle että kenelle soittaa jotta saisin luottamuksen takaisin olisiko tämä väärin? Voiko toista valvoa?

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 05.10.2010 klo 22:47

Hei,

Ymmärrän hyvin valtaisan luottamuksen puutteesi, mutta varmatikaan ei tee suhteellenne hyvää sinun ryhtymisesi toisen sosiaalisen elämän vartijaksi. Et oikeasti pysty kontrolloimaan toisen tekemisiä, hän pettää jos haluaa ja löytää halutessaan siihen tilaisuuden.

Toisen puhelimen vahtiminen on aikusiten välisessä suhteessa valtaisa epäluottamuksen osoitus (en sano etteikö olisi sitä tavallaan ansainnut) ja luottamusta pitäisi nyt yrittää jälleen rakentaa. Mitä vahtivammaksi sinä tulet, sen helpommin suhteenne vaurioituu- mikäli haluat sitä yrittää korjata.🌻🙂🌻

Käyttäjä piipeM kirjoittanut 06.10.2010 klo 14:17

niin tietenkin se jatkuva vahtiminen tuhoaa suhteen ja minun hermot. Kai minun pitää vain päättää että joko jatkan suhdetta tai eroan. En haluaisin erota koska sisimmässäni rakastan miestäni vielä. nyt vain tuntuu pahalta. olen ajatellut antaa miehelleni vielä mahdollisuuden koska hän itse myönsi teon ja teko oli vain puhelin seksiä voihan olla että hän ei oikeasti pettäisi minua menemällä jonkun kanssa sänkyyn. olen miettinyt että avomiehelleni voin ajan kuluessa antaa anteeksi mutta äidilleni en. En tiedä mitä tulee kun menen käymään vanhempieni luona muutaman viikon päästä. toivottavasti en näe niin sanottua äitiä vaikka olen lapsuudestani asti sanonut kaikille olevani orpo koska minulla ei ole ollut sellaisia vanhempia jota olisin tarvinnut. mieheni lupasi poistaa puhelimestaansa äidin numeron ja lupasi ettei soita enää mihinkään salaa kun on juonut. tarvitsen vain aikaa jotta voin unohtaa koko asian. elämässäni on paljon muutakin päin helvettiä kun on raha vaikeus ja ulosotto. En varmaan jaksaisi tätä elämää ilman kilpikonniani ne ovat minun elämäni. Minulla ei ole yhtään nais puolista kaveria jolle puhua tai ei oikeastaan yhtään henkilöä kenen kanssa jutella. Olen aina tukeutunut avomieheeni. Olen tyhmä kun annan mahdollisuuden? Kannataako heittää 8 vuoden yhteiselo puhelin seksin takia?

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 06.10.2010 klo 20:54

Hei taasen,

Kuten jo aiemmin kirjoitin, ei sinun tarvitse asiaa nyt heti päättää. Listaa paperille toiseen reunaan plussat ja toiseen miinukset - miltä yhteenveto näyttää? Haluatko luottaa? Haluatko kokeilla luottamuksen rakentamista uudelleen?

Yritä jos suinkin mahdollista hankalassa tilanteessasi kuitenkin laajentaa elämänpiiriäsi esim. vaikka kävelylenkit, kansalaisopiston toiminta, kirjastossakäynnit - jos vain masennukseltasi kykenet. Liika riippuvuus toisesta ei sekään ole hyväksi. 🌻🙂🌻

Luetko muuten kirjoja?

Käyttäjä piipeM kirjoittanut 08.10.2010 klo 12:56

päätin kokeilla rakentaa luottamusta uudelleen. En haluaisi heittää hukkaan yhteisiä vuosiamme ja rakastan miestäni vielä. En lue kirjoja. Mutta nyt kun joulu on tulossa parantaa mieltä ompeleminen, askartelu ja joulu lahjojen tekeminen. Olen aina tehnyt sukulaisilleni itse joululahjat. Tietenkin joululahjojen tekeminen tuottaa vaikeuksia ja pään vaivaa kun pitää keksiä lahjat, mutta se on silloin kivaa ja ihanaa touhua joka rauhoittaa minua. Toivon vain etten saa pettyä kun nyt annoin mahdollisuuden miehelleni. hän sanoi että ymmärtää minua kun tarvitsen aikaa. ehkä aika parantaa haavat.