Näyttää siltä viesti ketjuja lueskellessani, että kaikki pelkoni ovat oikeita... Mieheni sanoi, että niin vain kävi ja he kumpikin yrittivät lopettaa suhdetta, mutta ajautuivat vain syvemmälle auhteen ja ihastumisen pyörteiaiin. Mitwn se sitten yhtäkkiä olikin niin "helppoa" lopettaa suhteen tultua julki? Haluaisn uskoa ja uskon mieheeni...mutta en voi kyllä luottaa hänen sanaansa paskan vertaa.... Oisin oikeasti järkevintä vaan pistää lusikat jakoon niin kuin olen aina ajatellut (ennen kuin asia sattui omalle kohdalle)...

Hei 🙂🌻
Ihan ensiksi: olen kokenut saman mutta siten, että suhde kesti vähän pidempään, kuitenkin kiinnijäämiseen asti. Toiseksi; suhteessa oli seksuaalista toimintaa ( yhdyntä ei onnistunut) mikä jyrkästi alussa paljastumisen jälkeen kiellettiin. Riittävän kauan asiasta jankatessani, tuli totuus myös siitä esille.
Tiesin/vaistosin suhteen alkamisen. Tämä paljastui miehen muuttuneesta käytöksestä. Silti asia koko ajan kiistettiin ja minut leimattiin vainoharhaiseksi, jopa lasten kuullen.
Meillä mies ei lähtenyt pariterapiaan=jotain salattavaa vieläkin on.
Tästä en ota stressiä, sillä eniten se painaa tekijän mieltä, ei uhrin.
Itse olen toipunut kohtuullisen hyvin; omat käynnit terapiassa auttoivat paljon.
Alussa puhuttiin asiasta paljon. Nyt se on loppunut miehen toiveesta. Hänelle tulee syyllinen, hankala olo, jos juttua vielä puidaan.
Jos saatte puhuttua asian ja rehellisesti sen, mitä kaikkea on tapahtunut, on teillä mahdollisuus jatkaa yhdessä. Lisäksi ehdottaisin noiden poikien iltojen laittamista jäähylle: viettäkää se aika keskenänne nyt...Sitten, myöhemmin tilanteen muututtua helpommaksi, voi ne ottaa kuvioon mukaan. Ihmettelen vaan, mikä tarve niihin yleensä ottaen on???
Rehellisyys ja luottamus: ne ovat nyt poissa ja luottamus ansaitaan teoilla, eikä se palaa heti, vaan voi viedä jopa vuoden tai kaksikin, ennenkuin ollaan ideaalitilassa riippuen siitä, mitä tapahtumia pettäminen pitää sisällään.
Yleensä pettäjän versio tapahtumista on siistitty. Ajatuksena lienee, että kerrotaan vain se vähin, mikä mahdollista.
Mikäli aiotte jatkaa yhdessä, tulisi tämä tehdä puhtaalta pöydältä, ilman salaisuuksia. Salaisuudet sitovat kumppanin vieraaseen naiseen ja tämä taas nakertaa pohjaa pois teidän parisuhteeltanne.
Edellä on joitakin, kantapään kautta opittuja asioita. Jospa niistä olisi sinulle hyötyä.
Toivon kovasti voimia kriisin käsittelyyn ja älä missään vaiheessa syytä itseäsi tapahtuneesta. Syyllinen on se,joka valitsee pettämisen sen sijaan, että puhuisi parisuhteen tilasta, mikäli ei ole tähän tyytyväinen 😭

Hei! Kiitos vastauksestasi 🙂🌻.
Olemme käyneet pariterapiassa elokuussa yhdessa ja kertaalleen yksin kumpikin. Eilen olimme yhdessä terapiassa...annoin terapeutille palautetta, että mielestäni kuukausi on aivan liian pitkä aika...eteenkin kun tilanne on näin "tuore" ja haluaa nyt selvittää asiat eikä niin että vielä ensi kesänäkin niitä selvitellään.
Terapiat on olleet mielestäni todella hyödyllisiä ja olleet ns. minun puolella. Terapeutti on "herätellyt" miestäni pohtimaan omaa ajatusmaailmaansa.
Mieheni on muuttunut paljon. On jättänyt ryyppyreissut ja on paljon luontevammin ja enemmän lasten kanssa. Olemme myös järjestäneet yhteistä aikaa ja muuttaneet asioita arjessa, jotka ovat hiertäneet suhdettamme.
Tilanne on siis hyvä, mutta ahdistun joka kerta hieman kun luen toisten kokemuksia vastaavasta tilanteesta. Että mies on lähtenyy terapiaan ja on puhuttu yms yms seksi sujunut todella hyvin jne. Ja sitten paljastuukin, että suhde/yhteydenpito toiseen naiseen ei olekkaan koskaan loppunut...
Meillä siis tilanne, että tämä toinen nainen on mieheni työtoveri, opiskelija tosin vielä. Mieheni oli hänen perehdyttäjänsä. Nainen on tällä hetkellä koulun penkillä 6vkoa, mutta palaa sitten takaisin työyhteisöön. Ja voi olla, että miehelleni ja tälle naiselle tulee yhteisiä työvuoroja. Työvuoro siis kestää aina 12h ja ovat koko sen ajan kahdestaan.
Tietyllä tavalla "pelkään", että mitä sitten tapahtuu. Ja toisaalta olen ajatellut, että jokainen on oman onnensa seppä ja tekee omat valinnat. Enhän voi aikuista miestä vahtia, enkä pystykkään.
Olen kuitenkin miettinyt, että entä jos lempi roihahtaa uudelleen, työvuorossa suudellaan ym. Eihän kukaan siitä minulle koskaan kerro...ja eletään taas valheessa ja pettämyksessä...
Toisaalta tulevaa ei pitäisi liikaa miettiä, mutta pieni pelko on, että tekee töitä turhaan...

Hei, mietin - onko asiaa, terapiamuotoa, lääkettä tai ylipäänsä mitään ratkaisua jolla asiat hoituisivat kerta käynnillä tai hyvinkin lyhyessä ajassa. Ei, ei ainakaan silloin kun tilanteeseen liittyy asioiden pitkäkestoisuus ja raakuus.
Itselläni terapiakäynnit kestivät vuosia ottaen kuitenkin huomioon että "sain" käydä yksin. Silti asioita on täytynyt työstää joidenkin hyvien ystävieni kanssa.
Voihan olla että tällainen tilanne kuin sulla nyt (kertomasi mukaan) on , on ehkä suvantovaihe - pieni liike saa taas myrskyn aikaan. Se on se pirullinen asia.
Itse tulin tällaisissa tilanteissa hyvin pelokkaaksi ja eriydyin hyvin pelottavalla tavalla (itseeni nähden).
Onnekseni minulla oli ja on edelleenkin tarvittaessa hyvä psykiatri/psykoterapeutti ym. tukihenkilöt vaikka heitä en ole enää tarvinnut pitkiin aikoihin. Tein muutoksia elämääni ihmissuhteisiin nähden, jätin taakseni asioita jotka vaikeuttivat arkielämääni ja toivat ongelmia. Muutos oli hyväksi - näin koen.

Tiedän, että asioita ja toipumista ei voi nopeuttaa mitrnkään...enkä sitä haluakkaan. Tarkoitin vain, että terapiaa haluaisin näin alkuvaiheessa tiheämmin kuin kerran kuussa..
Ja olen alusta adti kertonut neljälle hyvälle ystävälle aivan kaiken ja saanut heiltä paljon tukea.
Luulenpa, että mieheni ei jaksa vuosia odotella...eroon taitaa meidän suhde päättyä...

Hei, eihän niitä terapia aikoja saa kuin kerran kk. Akuuttivaiheessa sain kaksi terapiakäyntiä plus yksit. Psykiatri. En olisi selvinnyt muuten. Lääkitys oli siksi vahva ettei mieli, tunteet olleet mukana. Rasittava aika. Olen ajatellut ja sättinyt itseäni - voi kun järki pelaisi etuajassa. Sitä voi enää tilanteesta selvinneenä kuin vain olla armollinen itselleen.
- Elin parisuhteessa ajan pettämisenkin jälkeen. Suhde ei toiminut - ex oli koko aja kuvioissa mukana plus tämä salarakas, suhde jonka luulin hiipuneen. Toinen pettymys tuntui jopa hyvältä koska tämän jälkeen aloin puhua avoimesti tunteistani ulkopuolisille ja suhteessa koettuihin tunteisiini tuli varmuus. Saatoin kokea oikeiksi ja ahdistus, pahaolo loppui. 🌻🙂🌻

Olen varpaillani...vaikka haluan uskoa toisen vilpittömyytern. Mutta kun luottamus on mennyt niin se on mennyt. Välillä on parempia päiviä ym.
Mieheni mukaan ovat naisen kanssa sopineet, että eivät ole yhteyksissä toisiinsa...sitten kääntöpuolena voisin esittää kysymyksen miksi puhelimessa pitää olla naisen kännykkänumero vielä, facebookissa ovat kavereita...
joku kauniskerta löydän aivan varmasti sen mitä pelkään. Ja voihan olla, että mieheni poistaa kaikki viestit niin ettei jää koskaan kiinni...
epäilen häntä todella vahvasti. Nykyään on whatsapp, facebook, sähköposti jne kaikenlaiset yhteydenpito muodot...
☹️

True love 14, jos miehesi vakuuttaa katkaisseensa välit toiseen naiseen ja haluaa ainakin yrittää palauttaa luottamuksen, on hänen osoitettava asia. Hänen on oltava asiassa aloitteellinen ja avoin. Ei niin, että joudut koko ajan epäilemään ja kyttäämään.

Esimerkiksi hänen on näytettävä viesti jonka hän on lähettänyt tälle naiselle ja jossa hän lopettaa heidän yhteydenpidon. Tämän jälkeen sinulla tulee olla mahdollisuus halutessasi nähdä hänen viestityksensä. Miehesi tulee ymmärtää, että jos se menee kissa-hiiri-leikiksi, hän ei milloinkaan saa luottamusta takaisin ja silloin voitte samantien jatkaa erillään. Tuollainen jatkuvassa epäilyssä eläminen on niin kuluttavaa, että siinä vain hitaasti tuhoaa itsensä. Jos aluksi lähdet tuollaiseen vähän mukaan, annat sen viestin, että ehdoton rehellisyys ei ole niin tärkeää. Että yhtä hyvin kelpaa se, että ei jää kiinni. Eli miehesi ei tosiasiassa tarvitse muuttaa käytöstään. Salailemalla hän on toiminut tähänkin asti. Jos muutos tuntuu kyttäykseltä, hänen tulee miettiä minkä takia tähän on tultu ja miltä hänen toimintansa on tuntunut. Hänen on tultava vastaan kaikin keinoin, jotta hän voisi edes yrittää paikata sen minkä on tuhonnut.

Teidän molempien on katsottava totuutta silmiin.

Totta sekin! Sanoin miehelleni facebook-yhteydestä ja siitä että näin heidän puolin ja toisin tykänneen toistensa päivityksistä mikä minusta tuntui pahalle. Ja siellä nainen edelleen vaan töröttää mieheni kavereissa koska en ole kuulemma pyytänyt poistamaan häntä....pitääkö tätäkin asiaa pyytää? Eikö sekin luulisi olevan toisen vilpitön halu...
Ja joo myönnetään olen salaa lueskellut mieheni puhelimen sisältöä...ei ole löytynyt mitään epäilyttävää...mutta hieman ahdistaa, että naisen puhelinnumero löytyy edelleen mieheni puhelimen yhteystiedoista...
Käymme pariterapiassa ja mies sanoo ettei halua minua menettää...tulee vaan olo, etten usko häneen enää vilpittömästi...
Tulee olo, etten voi mennä sanomaan "poista naisen puhelinnumero" sittenhän mieheni tietäisi minun tutkineen hänen puhelintaan...
Kaikesta tästä tulee olo, ettei tästä hommasta tule ikinä mitään. Vakoilen ja epäilen häntä nyt kun olen taas päässyt "käsiksi" hänen puhelimeensa selvitettyäni näytön lukituskoodin sen jälkeen kun hän vaihtoi sen heinäkuun lopun kiinnijäämisen jälkeen...

Teillä ei puolin ja toisin pelata avoimin kortein. Voi olla, että mielestäsi on kohtuullista miehesi epärehellisyyden jälkeen, että käytät epärehellisiä keinoja selvittääksesi hänen nykyistä rehellisyyttä. Pidemmän päälle tuo on kyllä kuluttavaa mutta ehkä tässä vaiheessa välttämätöntä. Että et vain voi olla toimettomana ja katsoa miten käy.

Voisitte yrittää keskustella millaisilla pelisäännöillä yritätte palauttaa luottamuksen. Pyritte sellaiseen avoimuuteen, että sinun ei tarvitsisi sortua vakoiluun. Se voi olla esimerkiksi sitä, että halutessasi miehesi näyttää kenen kanssa on viestejä ja puheluja ja että näyttää yhteystiedot, milloin vain haluat mutta et mene salaa vakoilemaan. Teidän tulisi molempien ymmärtää ja yhteisesti sopia, että teidän yhteisen suhteen kannalta, luottamuksen palauttamisen kannalta, on eduksi, että pyritte aktiivisesti avoimuuteen.

Osittain kyse on siitä haluatteko molemmat pyrkiä kunnolla luottamukselliseen suhteen. Suhteeseen jossa molemmat ymmärtävät, että ei voi vaatia avoimuutta vain toiselta, että on luotettava puolin ja toisin ja että on aktiivisesti toimittava toisen luottamuksen arvoisesti. Silloin ei voi pelata kaksilla korteilla.

Toisaalta voi olla kyse myös siitä, että on kasvanut tiettyyn salailuun ja että avoimuuteen ei kertakaikkiaan pysty. Sitä on voinut jo varhaisesta lapsuudesta lähtien sisäistää, että heikkouksia ja virheitä täytyy yrittää peittää ja salata. Tämä toimintamalli voi olla niin sisäänrakennettu, että ei kertakaikkiaan luota, että rehellisyydellä voisi päästä parempaan tulokseen. Sitä on voinut sisäistää mallin jossa parhaansa tekeminen sisältää myös sen, että kaunistelee asioita parhaansa mukaan. Esimerkiksi sellaiset vanhempien viattomat kehumiset kuin, että meidän lapsi on AINA niin tunnollinen tai AINA niin kohtelias opettavat lapsen olemaan valheellisesti kohtelias ja peittämään satunnaiset lipsahdukset tunnollisuudessa.

Kyse on osin siitä voimmeko hyväksyä paitsi toisen puutteellisuuden ja virheet, myös oman puutteellisuutemme ja omat virheemme. Rehellisyys on hyvin vaikeaa mutta pettämisen jälkeen se saa aivan uuden sisällön ja merkityksen.

Hei True Love

Sinulle ei varmaankaan ole tehnyt hyvää, jos luit aloittamaani viestiä Hulluna mustasukkaisuudesta, jossa kerroin omasta mustasukkaisesta puhelimen kyttäämisestäni. Valitettavasti se oli juuri noin kuin sinullakin: Mies sanoi lopettavansa yhteydenpidon ja lähetti tekstiviestin, myöhemmin luin viestin ja siinä mies kertoi meidän keskustelevan ja että hän soittaisi myöhemmin. Kun hän jäi kiinni uudestaan ja lupasi poistaa yhteystiedon, hän teki sen nähteni, mutta oli palauttanut yhteystiedon välittömästi tämän jälkeen. Kun hän jälleen jäi kiinni, hän poisti yhteystiedon, mutta jätti puhelimeen tekstiviestit. Lopulta minä poistin ne.

Tiedän tunteesi, että on todella nöyryyttävää kytätä toisen puhelinta. Ihmettelen todella, miksi jonkun pitää säilyttää puhelimessaan jotain sellaista, jota ei olevinaan koskaan tarvitse, varsinkin jos tietää sen loukkaavan toista. Luottamusta ei voi saada takaisin niin pitkään aikaan, kun toiselle on tärkeää säilyttää yhteys ihmiseen, jonka kanssa on rikkonut oman parisuhteensa.

Hei, oman parisuhteen alussa koin tuon että hän poisti nähteni "kaikki" epäilyttävät numerot. Luotin häneen täysin mutta😭.
Kiinni jäätyään hän itki ja pyysi anteeksi. En enää edes vaatinut häntä poistamaan mahdollisia nimiä ja numeroita. Siellähän ne olivat edelleenkin.
Rehellisyyden nimessä pettäminen ei ole minun alaani.

Hei,
Valitettavasti kohtalotoverita löytyy ja paljon. Toisaalta hyväkin, että on vertaistukea, mutta kenellekään sitä helvettiä ei toivo, että joutuu petetyksi.

Minä erosin miehestäni hänen pettämisen ja valehtelun jälkeen. Pieniä lapsia on ja elämä on ollut etenkin sen vuoksi rankkaa mutta kuitenkin henkisesti erittäin vapauttavaa, ettei tarvitse enään miettiä mitä se mies puuhaa ja voinko luottaa. Kehotan siis vakavasti harkitsemaan eroa, sillä se on mielestäni paljon suorempi ja helpompi tie eheytymiseen, omaan ja lasten hyvän olon turvaamiseen kuin se että jää riutumaan pettäjän kanssa yhteiseen elämään. On todella kuluttavaa ja alentavaa kun joutuu miettimään ja epäilemään, onko toinen luottamuksen arvoinen, enää koskaan.

Pitkä yhteiselämä oli meilläkin, elämässä kääntyi siis aivan uusi sivu eron jälkeen. Kaikki muuttui hyvin nopeasti.

tsemppiä!!