Hei
Minä sain tietää mieheni ihastus suhteesta noin 5 kuukautta sitten. Elämä on sen jälkeen
ollut yhtä vuoristorataa. Aluksi puhuimme paljon. Ja yhteys tähän naiseenkin katkaistiin. Mieheni siis halusi jatkaa kanssani. Nyt kun pahimmasta tunne myrskystä on päästy yli
olo on vaan lamaantunut käymme terapiassa ja siitä on ollut apua. Minulla on lievä mieliala lääkitys koska en saanut ahdistuneisuudeltani syödyksi enkä oikein nukutuksi. Sekin on kyllä auttanut.
Rakastan kyllä miestäni, mutta tunteet ovat muuttuneet erilaiseksi jos joku jota olet rakastanut ja ollut uskollinen voi tehdä minulle, jotain tällaista. Niin pitäisikö minun vaan löytää jostain se itsekunnioituksen ripe. Eikä suostua elämään elämääni pettäjän kanssa. Kun tuntuu ettei se verho häviä ympäriltämme koskaan olen aina se petetty. Joskus pistää ihan suututtamaan kait minullakin olisi jossain se mies joka rakastaa minua ja en tulisi koskaan petetyksi. Huomaan olevani hukassa ja pahoilla mielin eikö tämä koskaan lopu siis tuska ja voiko avioliittoni vielä parantaa että olisimme yhdessä vielä vuosia. Niitä kun on takana se 13 ja lapsiakin 3 ja pikkuisia ovat vielä, että äitiä ja isiä tarvittaisiin vielä vuosia. Jaksanko vaan kestää sen petetyn kruunun kannattelun en sit tie…
Moi Simpukka
Hyvä kun kerrot ääneen ja tervetulloo rikkonaisten kerhoon. Niin ne on pettäjätkin rikkonaisia omalla tavallaan.
Kukapa sitä kruunua haluaisi kannatella, helepottaa kun ei kannattele jollei jaksa. Ja sulla on oikeus sekä kaikenlaisiin tunteisiin että oikeus romahtaa. Sieltä sitten nouset pikkuhilijaa elolle.
Mulla ainakin helepotti heti kun puhui asioista ja löysi muuta näkökulmaa kuin itsensä syyttelyä. Sulla on oikeus jäädä suhteeseen, oikeus ottaa aikalisä, oikeus lähteä suhteesta ja oikeus palatakin siihen suhteeseen. Sulla on kaikki vapaus työstää omia tunteitasi ja asiaa sen kumppanin kanssa. Kannattaa hakea keskusteluapua. Näkökulumat laajentuu ja ymmärrys lisääntyy. Ja syyllisyys ja syyllistäminen vähenee pikkuhilijoo sitten ajallaan.
Mutta siellä myrskyssä mennessäsi muista että sulla on oikeus kaikenlaisiin tunteisiisi. Ne on sinun tunteitasi ja olet myös niistä itse vastuussa, samoin teoista mitä tunteiden vallassa teet, mutta oikeus sinulla niihin on ja niiden sanomiseen ääneen. Mitä niitä peittelemään ja räjähtelemään sisään päin sillä se on tuhoisinta mitä voit itsellesi tehdä.
Tsemppiä ja hyvää etenemistä sulle ja teille toivotellen🙂👍