Okei,

En oikein tiedä mistä alottaa…

Tapasin tänä kesänä ihanan miehen ja alettiin tapaileen. Tuntuu kun olis tuntenu ja ollu pidempään. Kaikki oli aluks ihanaa ja kaikki tuntu sujuvan paremmin kuin hyvin. Parin kuukauden jälkeen muutin pikku hiljaa hänen luokseen ja marraskuun alussa siirsin kirjat hänen luokseen. Ollaan onnellisia kun saadaan asua toistemme kanssa. Välitetään toisistamme tosi paljon, tuetaan toisiamme tosi paljon ja tykätään toisistamme tosi paljon. Kaikki on edelleen siis ihan ihanaa ja mukavaa jne. mutta yks asia saa jollain tapaa meijän suhteen voimaan huonosti. Varsinkin mua se asia jollain oudolla tapaa vaivaa tosi paljon ja vaikuttaa myös muhun… Mitä asia oikein koskee, on hänen exää. Kerron vähän alkuun historiaa niin tiedätte mistä on kyse:

Poikaystäväni seurusteli siis exänsä kanssa noin 2v kunnes suhde alko meneen alamäkeä. Exä oli hyvin manipuloiva ja sai melkein kaiken mitä halusi. Hetken tapailun jälkeen he muuttivat yhteen, exä alkoi kinuta asioita ja sai aina pitkään kinumisen jälkeen haluamansa ja tietenkin miehen rahoilla. Hän ehdotti erästäkin asiaa seuraavasti, koira tai vauva. Mies sanoi tietenkin koira… exä kuulemma osti sen omilla rahoillansa. Hän oli siis työtön mutta teki kuulemma joitakin keikka hommia sillon tällön. Seuraavaksi hän kinui kihloja jotka sai 1,5v oleskelun jälkeen. Kunnes pikku hiljaa alkoi tuleen se kuuluisa alamäki vastaan. Exää ei paljoa kotona näkyny vaan kävi lukemassa postinsa ja lähti pois. Ero siis koitti 2v jälkeen. On off suhdetta heillä kesti liian kauan… noin 2-3 vuotta. Exä antoi aina ymmärtää että heillä on jotain. Hän jopa mainitsi että vauva muuttaisi heidän tilanteensa parempaan. Mies melkein upposi tähän mutta tajusi kuitenkin ettei se kannata. Tänä vuonna hän sai miehen manipuloitua väittämällä ettei perheensä luo muka mahdu asumaan. Perhe ei siis ole edes iso. Noh, mies hyvää hyvyyttään upposi tähän väitteeseen ja otti exän siipiinsä. Hän antoi miehen ymmärtää että heillä muka olisi taas jotain. Mies upposi tähänkin. Ennen hänen lähtöänsä exä vielä kinusi eräältä operaattorilta kytkynä uutta puhelinta johon myös tuli liittymä mukana, jota hän ei onneksi käyttäny kertaakaan. Exä väitti miehen olevan vain takaajana mutta todellisuudessaan hänestä tuli liittymän/sopimuksen omistaja. Exä muutti pois ennen toukokuuta saatuaan taas mitä halusi…

Kun itse aloin pikku hiljaa käymään poikaystävän suunnalla niin exä soitteli ja pyysi rahaa lainaksi. Hän oli jo entuudestaan velkaa miehelle. Näin että asia vaivasi häntä ja otin asian puheeksi. Kerroin oman mielipiteeni asiasta ja se selkeästi helpotti häntä koska hän ei ole asiasta kenellekään aikasemmin puhunu. Juttelu valaisi häntä ja hän tajusi kuinka exä oli häntä kohdellu ja kuinka sokea mies oli ollu. Hän haukkui itseänsä tyhmäksi jne. Totesin että virheistä oppii kantapään kautta. Mies sai kuitenkin vanhat velkansa juuri ja juuri takaisin. Kun olin miehen luona niin he juttelivat facebookissa ihan kuin parhaimmat ystävät. Kerroin oman mielipiteeni asiasta että en tykkää siitä että he juttelevat koska ei hänkään varmasti tykkäisi jos juttelisin mun exän kanssa, johon hän vastasi myöntävästi ettei tykkäisi ja tajusi lopettaa. Exä yritti udella hänen elämästään mutta mies ei enää vastaillu niin paljoa mitä ennen. Tosiaan, poikaystäväni tietää mun exästä joka oli väkivaltainen mua kohtaan. No, sitten tuli vastaan tämä operaattori juttu jota lähdettiin hoitaan pois alta. Exän laskut tuli aina hänelle jos hän jotain jätti maksamatta. Poikaystävä lähti purkamaan sopimusta ja kaikki tapahtu todellisten mutkien kautta… Operaattori oli mutkikas mutta mutkikkain oli exä. Hän maksoi laskut juuri ja juuri. Väitti ettei hänellä ole rahaa vaikka hänellä kyllä oli rakaa ryypätä senkin eestä. Exä myös väitti ettei halua satuttaa miestä mutta aina vaan haukkui miestä jälkeenpäin, josta mies tietenkin lannistu. Olin hänen tukenaan ja autoin häntä vastaamaan takaisin mutta aikuismaisesti. Koko tämän lasku homman ajan oltiin aikuisia toisin kuin exä! Lasku homma saatin onneks hoidettua joulukuun puolessa välissä ja poikaystävällä ei pitäisi enää olla mitään tekemistä minkään kanssa. Hänen tiedotkin kuulemma poistuu automaattisesti 3kk jälkeen.

Mutta miten koko asia vaikuttaa muhun? no, alkuvaiheessa poikaystävä valehteli koska exä oli muuttanu pois. Ensin se oli maaliskuun loppu kunnes löysin exän käyttämästä autosta jota siivosin kaikesta liasta ja roskasta monta tuntia, rikesakon päivämäärän kera huhtikuulta. Mies myönsi tämän kunnes myöhemmin selvisi ettei olekaan lähteny sillonkaan vaikka väitti, kiitos operaattorin. Operaattorilta selvisi että sopimus alkoi huhtikuun puolessa välissä. En siedä valehtelua jota olen saanu sietää paljon ennen häntä. Lähdin ulos ottamaan happea ja käymään hänen pikkusiskonsa luona. Olin yllättyny ja hieman harmitti kun ei voinu heti ekalla kerralla kertoa koko totuutta kun siitä kysyin. Noin tunnin päästä palasin ja selvitettiin asia. Exä on haavoittanu miestä tosi pahasti ja sen huomaa. Välillä mietin että onko mies saanu edes tarpeeksi aikaa parantua kyseisestä tapahtuneesta. Hän väittää kyllä että on ja että olen parasta mitä hänelle on koskaan tapahtunu niin kuin hänkin on mulle! Pikkusisko sanoi että varmasti tilanne olisi ihan toisin jos en olis miehen päähän ”takonu järkeä”. Exän nimen kuullessa tms. nään pelkkää punasta! En voi sietää koko ihmistä sen takia mitä hän on miehelle tehny! Oon jotenkin tosi vihanen koko exälle mutta kyllä on mieskin tajuttuaan exän hyväksikäytön. Oon jopa todennu miehelle etten halua hänen pyytävän mua kihloihin 6kk, 1v tai 1,5v oleskelun jälkeen. Kuulostaa oudolta mutta jos näin kävis niin kokisin tämän suhteen menevän samallalailla kuin heidän… Kerroin myös miehelle ettei sano mulle ”kyllä” vaan miellyttääkseen mua vaan sanoo ”ei” jossei pysty jotain tekemään, koska näin hän on ilmeisesti exän aikana ollu. Ei ole uskaltanu sanoa ei? Muuten kaikki menee oikeasti tosi hyvin mutta exä aiheuttaa meille pientä tappelua. Ollaan vatvottu asiaa monta kertaa ja tosin itse aina otan sen puheeksi. Nyt oon alkanu pitään höyryjä sisällä ja pyrin purkaan sen höyryn musiikkiin tai kuntoiluun. Molemmat haluaa että tuntuis taas samalta kun alussa ennen mitään näitä juttuja ja että voitais rakastaa toisia joku päivä kunnolla. Mulla on ollu niin paljon huonoja kokemuksia miehistä ja tällasta miestä oon toivonu jo pitkään ja nyt se on tossa. Me molemmat pelätään että menetetään toisemme ja ite pelkään että sotken koko suhteen! Ollaan puhuttu uuden vuoden lupauksesta että alotettais uusi vuosi puhtaalta pöydältä unohtaen koko exä soppa ja keskityttäis vaan meihin ja meijän suhteeseen sekä tulevaan. Mua pelottaa tosi paljon että jääkö ne höyryt tälle vuodelle vai seuraako ne perässä myös ens vuodelle? Mulla on ollu tosi huono vuosi oman elämän osalta muutenkin kun on pari diagnoosia tullu ja erittäin rakas mummi tekee kuolemaa, mun mielestä, huonossa palvelutalossa. Oon myös työtön tällä hetkellä, ollu jo noin 3kk, mutta toiveikas työn löytymisen suhteen tai oppisopimuspaikan löytymisen suhteen. Täytyy sanoo tähän väliin että onneks olen liitossa. Poikaystävä on erittäin loistava tuki ja turva. Puhutaan aina jos jokin painaa mieltä tai itketään jos itkettää. Mun elämä varmaan menis ihan sekasin jos tulis ero. Oon jo alkanu sisäistään ittelleni sitä että ens vuodesta tehään parempi ja et siitä tulee parempi. Koko kaupunki on mulle uusi asumisen osalta ja onneks löytyy pari jo ennestään tuttua kaveria täältä joita nähdä.

Tosiaan kaikki on hienosti muuten mutta kunhan toi koko juttu jää tälle vuodelle myös munkin puolesta. Poikaystävän kanssa puhuttiin että totta kai se tulee flashbäkkinä tuolta takaraivosta ettei se ihan heti lähtis pois mutta ajan kanssa kyllä. En halua et koko juttu seuraa mua ens vuodelle! Haluun jättää sen tälle vuodelle! mutta niin kun sanoin niin pelottaa et rikon meijät. Ollaan menty välillä takas kuoriimme hetkellisesti ettei olla ehkä muutamaan tuntiin pussattu tai halattu. Yleensä ollaan hetki omissa maailmoissa kunnes sovitaan asia. Poikaystävä on jopa ollu melkein alusta asti ihan rakastunu muhun ja sanokin että on rakastanu mua ja haluais nimenomaan ton tunteen takas. Oon parhaan kaverin kanssa puhunu ettei mun ehkä olis pitäny koskaan sotkea itteeni tohon ja ei, en tarkota sitä että exä ois tullu pomppiin mun silmille vaan oisko mun pitäny antaa niiden ihan keskenään setviä ja hoitaa kaikki vai oonko vaan ollu liikaa tukena ja apuna? Poikaystävä on tosi kiitollinen mun tuesta ja avusta yhtälailla kun oon hänenkin antamastaan tuesta tosi kiitollinen! Haluttais lähtee vähän lomalle jonnekin etelään mutta mun työttömyyden/liiton rahojen takia ei ihan heti lähetä minnekään. Oon miettiny pari kertaa jos menisin terapeutille puhuun mutta löysin taas tän sivuston kun viime sivusto oli näköjään suljettu… Eiköhän tässä tuli aikalailla kaikki mitä sydämellä oli.

Huh, tulipas avattua sydäntä mutta nyt on ainakin taas hyvä olo. Kiitos että jaksoit lukea!

Niin ja Riemukasta Uutta Vuotta 2013!