Pelkään, että käytän lastani hyväksi :(
Eli pakkoajatuksista olen kärsinyt jo vuosia, mutta nyt viime tiistaina minulle syntyi ihana pieni poikavauva.
Itseäni on vissiin käytetty lapsena hyväksi (hämäriä muistikuvia tapahtuneesta).
Olen aina ollut semmoinen, että mistään hyvästä en ole osannut nauttia, kaikki mun pitää pilata ittelleni.
Mutta nyt pelkään ihan hirveesti, että käytän häntä hyväksi. Tiedän etten koskaan tekisi näin, ällöttää jo ajatus semmoisista ihmisistä ja hirteen heidät kaikkien pitäsi laittaa.
Mutta, mikä avuksi?
Ahdistaa olla lapsen kanssa,näiden ajatusten takia. Vaipan vaihdot yms mitkään ei onnistu. Kun vaihdan vaippaa niin meen ihan lukkoon pelkästä ajatuksesta, etä nyt pesen sen pyllyä, mitä jos nautin siitä? Tai että jotkut voisi nauttia vaikka kun kuivaa haaroväliä.
Vihaan tätä ja olen tosissani miettinyt itsemurhan tekemistä. Viimeiset pakkoajatukset liittyi omaan seksualisuuteen ja ne kesti 2vuotta menemättä ohi. Miten nää sais pois?
Auttakaa!