Minulla on...nyt varmaan voin jo sanoa "takana"... yhdeksän vuotta patologisen valehtelijan kanssa. Takana siinä mielessä että hän otti hammasharjan ja vaihtovaattet mukaansa eilen ja lähti, minun pyynnöstä, uskoakseni viimeisen kerran.
Suhteen alussa en huomannut asiaa, kiinnitin kyllä huomion valehteluun ja tarinan kertomiseen varsinkin humalassa, muta en ymmärtänyt että valehteli myös minulle. Olemme eronneet useamman kerran näinä vuosina mutta aina palanneet yhteen. Sydän ohjaa tekemisiä vaikka järki yrittää pistää vastaan.
Aina kun palattiin yhteen, halusin uskoa että nyt olisi erilaista, ettei valehtelua enää olisi. Yleensä sitä kesti muutaman viikon ja sitten pikku hiljaa palattiin entiseen.
Lopputuloksena kaikki luottamus meni, jos hän sanoi ulkona satavan, minun piti käydä tarkistamassa oliko asia näin. Tämä tietenkin on liiottelua mutta tällä tasolla oltiin.
Loppuvaiheessa en enää pystynyt edes sopimaan yhteisiä tai omia menoja tekemätä varasuunnitelmaa miten asia hoidetaan jos sovittu asia ei pitäisikään paikkaansa.
Meillä siis valehtelemisen lisäksi tuli mukaan kuvaan epäluotettavuus.
Mielestäni sinun kannattaa kuitenkin vielä yrittää jatkaa, jospa avun hakeminen teillä auttaisi...meillä mieheltä loppui muutaman kerran jälkeen mielenkiinto käydä terapiassa, tosin minulle valehteli käyvänsä.
Minulla oli aina tunne että saattaisi tällä kertaa tosissaan muuttua ja siksi jaksoin yrittää kerta toisensa jälkeen mutta nyt sydämessä on varmuus ettei muutosta koskaan tule ja minä en hänen kanssaan koskaan enää tule olemaan onnellinen.
Raskasta tämä kuitenkin on mutta tiedän olevani oikealla tiellä.
Vaikka kokemukseta sanoisin ettei patologinen valehtelija muutu, on hyvinkin mahdollista että joku pystyy tästä sairaudesta paranemaan!
Voimia ja jaksamista sinulle 🙂👍

Hei taas!
Elämä romahti tänään täysin... aamupäivällä kotiovelle tuli 2 poliisia ja vei mieheni poliisilaitokselle. Kuulemma ei tarvitse odottaa kotiin päivään-pariin ja syyte on tulossa mm. petoksista, varkauksista ym. Olen itse vieläkin aivan shokissa, sinnittelen minuutti kerrallaan... tutkinnallisista syistä edes vaimolle ei kerrota asioita vielä, mutta todennäköisesti mies on lähdössä istumaan... Koko tilanne tuli täysin puun takaa suurena shokkina minulle, mies on ollut etsintäkuulutettuna kahdessa läänissä ja saivat sitten kotoa kiinni ja siis veivät mennessään.
Tutkin hänen sähköpostinsa ja sain selville, että hän etsii kokoajan naisseuraa ☹️ Nyt tuntuu, että koko elämältä on pudonnut pohja. Kaikki, koko tämä liitto on perutunut vain ja ainoastaan valheisiin... En tiedä, miten pääsen tästä eteenpäin. APUA!!!! 😭

Hei Tyttis,

Liittyykö tuo valehtelu vain ihmissuhteisiin vai valehteleeko hän raha-asioista, omista saavutuksistaan yms.?

Itselläni oli samaa sukupuolta oleva ystävä, joka on äärimmäisen viehättävä ja omaa henkilökohtaista karismaa. Ulkonäkökin tällä naisella on todella miellyttävä, hän on todella fiksu ja lukenut. Luulisi, ettei tällaisen ihmisen tarvitsisi valehdella - mutta toisin sitten selvisi. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan hänestä tällaista uskoisi. Hän valehteli aivan turhista ja käsittämättömistä asioista- kuinka harrasti ratsastusta, kuinka ulkomalaisen ratsastuslehteen otettiin hänestä kansikuva, kuinka hänen työpaikalleen soitettiin ja häntä haastateltiin radiossa yms...
Lisäksi hän on äärimmäisen taitava vihjailemaan ja antaa ymmärtää asioita - eli ei siis suoraan aina valehtele, mutta kuulija väistämättä jää väärään käsitykseen. Meni vuosia ennen kuin hän paljastui minulle.

Muille ihmisille valheenpalajstusyritykset leimataan sitten kateellisten toiminnaksi ja mikään raja ei tule vastaan, kun näistä paljastajista keksitään valheita oman itsen suojelemiseksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi paeta tuon ihmisen läheisyydestä mahdollisimman etäälle. Hän on selvästi narsisti, joka ei koskaan parane.

Entäpä sinun miehesi - saattaisiko siitä olla kyse? Oletko lukenut narsismista kirjoja? Narsistit ovat yleensä hyvin viehättäviä, eivätkä omaa "sairauden" tunnetta. Valitettavasti lukemani perusteella sitä luonnehäiriötä on kovin vaikea korjata. Mikäli narsismi kiinnostaa tässä pari kirjan nimeä: Naamiona terve mieli ja Naimisissa narsistin kanssa.
🙂🌻

Ei täällääkään hyvin mene. 15 vuotta takana ja suurin osa ajasta mennyt helvetin hyvin. Mutta nyt syksyllä mies kärähti ratista, joka suisti hänet raiteiltaan. Oli itselle niin iso pettymys, että masentui, töistä lomautettiin.. Joulukuussa kaikki alkoi tai varmaan aikaisemminkin. nukkui ja nukkui.. tarjosin apua mutta eipä kelvannut. Niinpä ajaudittiin siihen pisteeseen, etten antanut enään vaihtoehtoja, joko hakee apua tai otan avioeron.. Lupautui terapiaan, ja aikaa on odoteltu. Asiat on menneet hyvin, ehkä siksi että olen niin uskonut. Valhetta on ollut , josta tänään viimeksi jäi kiinni. Minun tietämättäni on ollut luottokortti, jota on käytellyt. Kulkenut taksilla kaupungille ja nostellut rahaa. Tämäkin tuli ilmi kun kolusin pihaa, koska tunsin että jotain salailtavaa on.. Niinpä löysin kirjeen piilotettuna. Fiilis on todella paska. Tässä on herännyt epäilys ja olenkin melko varma että masennus sai aikaan sen että alkoholia juodaan salaa (näin on tapahtunut ennenkin). sehän tässä tekee hauskan, että humalassa en ole nähnyt.

Siinähän se on, että minäkin tiedän millainen ihminen mieheni on ollut suurimman osan ajasta. Hellä ja huomaavainen isä, en haluaisi luovuttaa, koska kontaktikin meillä on perheneuvolaan.. Mutta jaksanko enään?? millä voisin toimia neutraalista ja mennä päivän kerrallaan ja katsoa. Tärkeintä on kuitenkin luottamus ja sen rakentaminen vie pitkään. Vai olenko lopun elämäni täysin vainoharhainen?

Taisi olla sekava selostus. Tiedän miltä tuntuu teistä monista.

Kiitos kommenteista!!!
Tänään on ollut jo helpompi päivä, olen ollut lääkärissä ja saanut hoidettua asioita. Lisäksi olen ollut 2 kertaa yhteydessä poliisilaitokselle, puhunut kerran mieheni kanssa ja kahdesti poliisin kanssa. Tilanne on selvinnyt jonkin verran, poliisi on kertonut minulle mieheni luvalla mistä kaikesta on kyse.
Käräjäistunto on huomenna ja poliisi sanoi, että mieheni on mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulossa kotiin. Eli ei joudu tutkintavankeuteen tai istumaan tuomiotaan. Tuomio on ilmeisesti sakkotuomio tai yhdyskuntapalvelua.
Nyt sitten odottelen huomista-edelleen kaikki tunteet aivan sekaisin. Iso kivi kuitenkin vierähti harteiltani, kun kuulin, ettei mieheni olekaan mikään talousrikollinen, ainakaan niin suuressa mittakaavassa mitä ensin annettiin ymmärtää. Aika paska maku jäi suuhun eilisestä poliisien vierailusta täällä meillä kotona...😠
Jatko on vielä täysin auki, tuleeko meillä olemaan yhteistä tulevaisuutta vai ei. Moni läheinen ihminen on kääntänyt minulle tänään selkänsä ja on loukannut sanoillaan. Mitään suuria päätöksiä en ole saanut tehtyä, mutta ainakin sen, että haen itselleni apua terapiasta. Omat voimat eivät enää riitä käsittelemään näitä asioita. Hetki kerrallaan menen edelleen, kaikki voimat menevät siihen tällä hetkellä, että pystyn pitämään itseni kasassa ja olemaan äiti lapsilleni. Se saakoon riittää nyt.
Kiitos tuesta! Taistelu jatkukoon... 🙂

Hei taas!
Nyt on hetki aikaa vierähtänyt ja tilanne jonkin verran rauhoittunut. Kansliapäätös mieheni jutussa tuli juuri: hylättyjä syytteitä 1 kpl eli varkaussyyte on kaatunut näytön puutteseen. Mitään muita syytteitä ei ollut, vaikka poliisit aluksi minulle nin sanoivat, että nyt on kyseessä iso juttu... Kuitenkin yksityisoikeudellisia saatavia tulee 2500€ ja rapiat maksettavaksi. Kaiken kaikkiaan olo on nyt edes vähän helpottuneempi.

Kovasti olen viime viikkoina tutkinut nettiä ja kirjallisuutta ja vihdoin ymmärtänyt sen, mitä Jasse minulle jo ehdottikin. Mieheni on siis narsisti. Tähän tulokseen tulin, kun olen asiaa tutkinut ja ihmisten ( myös asiantuntijoiden ) kanssa puhunut. Tällä hetkellä mietin menemistä vertaistukiryhmään, se voisi olla oikea paikka minulle. Mieheni kanssa on vakavasti keskusteltu, kaikki kortit on lyöty pöytään... Olemme lähdössä yhdessä ja yksin terapiaan ja sen pohjalta teemme sitten ratkaisumme. Mieli on ehkäpä jo hieman valoisampi... ja edelleen, taistelu jatkuu 🙂

Voimia sinulle, äläkä unohda itseäsi! 🙂🌻

Ikävä kyllä täytyy tunnustautua myöskin elävänsä valehtelijan kanssa. Meillä suurimmat valheet on raha-asioissa. Tai ainakin näin luulen, mut kuten muutkin valehtelijan kanssa elävät tietävät, kun luottamus menee, niin vaikea on uskoa enää mihinkään. On rankkaa, kun koko ajan pitäisi kaikkea epäillä ja kaikkia sanomisia kyseenalaistaa. Se vie ihan turhaan energiaa. Meillä on ollut pari isoa "kiinnijäämistä", jolloin mies on vannonut, et tässä on kaikki ja nyt on niin pohjalla, että muuttaa kyllä tapansa yms. No turhia lupauksia noikin. Kai sitä on tyhmä, kun vielä on tähän jäänyt, mut yhteiset lapset kuitenkin saa taistelemaan sen puolesta, että jos kuitenkin. Hän on kuitenkin hyvä isä ja suhteessa on mun mielestä hyvääkin. Ollaan nyt aloitettu perheneuvojalla käynnit ja toivottavasti tästä nyt ois pysyvää muutosta tulossa. Sen olen nyt kuitenkin päättänyt, että tämä on viimeinen yritys, jos sama meno jatkuu vielä, niin sitten muutamme lasten kanssa omaan osoitteeseen.

Voimia kaikille!

Hei Tyttis!!

tuo kertomasi on kuin minun elämästä ex-mieheni kanssa, joka osottautui narsistiksi, patologiseksi valehtelijaksi, peliriippuvaikseksi ja seksiriippuvaiseksi eli haki seuraa koko ajan netistä ja olis valmis sänkyyn vaikka kolmanneksi pyöräksi.

Tuossa tilanteessa suosittelen sinulle että mies mäkeen ja äkkiä. Narsistin kanssa terve ihminen tulee sairaaksi ja narsistin liekaan tarttumisen jälkeen siitä on äärimmäisen vaikea irrottautua. Toivottavasti sinulla on hyvä tukiverkko ympärillä, en näe muuta vaihtoehtoa kuin ero, äläkä vastaa hänen yhteydenottoihin eron jälkeen, muuten piinaaminen vain jatkuu...

Voimia!