Paha olla ja ahdistaa..
Minulla on paha olla ja ahdistaa.. Tuntuu kuin olisin yksin kaikkien vaikeiden asioiden kanssa. Juttuseuraa on vaikea löytää..
Ongelmanani on parisuhde. Olen naimisissa, toistaiseksi.. Olen ajautunut ahdinkoon tässä suhteessa. Välitän miehestäni, mutta en voi sanoa rakastavani häntä.. Meillä on lapsia, joka hankaloittaa tilannetta. En tunne saavani suhteesta enää sitä mitä kaipaan ja tarvitsen. Silti ero pelottaa minua.. pelkään kai jääväni ihan yksin lasten kanssa. Pärjään lasteni kanssa, sitä en tarkoita. Mutta pelkään myös sitä etten saa apua lasten hoidossa. Asun kaukana omista vanhemmistani ja sukulaisistani. Joten heistäkään ei ole hirveästi apua. En missään nimessä kuitenkaan halua, että lapseni joutuvat kärsimään tästä tilanteesta.
Ammattiapua on kysytty ja siellä on käyty, mutta hyöty ei ole ollut sellainen kuin odotin. Olin samassa tilanteessa 2 vuotta sitten..
Osaako kukaan auttaa tai antaa neuvoja?
Heippa
Vastaan sinulle huomenna nyt on vähän kiire töissä.
kyllä elämä järjestyy.
Kaunista syksyä sinulle
Heippa
No nyt vastaan sinulle.
Voi harmi kun tuli sinun puolesta itsellekin paha mieli kun minä toivon jokaiselle
ihmiselle että voisi elää onnellisesti ja menisi hyvästi.
Olinkin viikonloppuna koulutuksessa ja siinä olikin pääaiheena parisuhde
voimavarana, kesto jne
Mulla on sellainen tunne että saisitte teidän parisuhteesta toimivan ja onnellisen
mutta mistä löytyisi se kipinä jolla saisitte onnellisuuden takaisin.
sanoit että olet käynnyt ammattiauttajan luona mutta et ole saanut sellaista
apua mitä olisit toivonut.
Niin kysympä mistä asioista teillä parisuhteessa on ongelmat ???
Oletteko jutelleet kaikista asioista mikä mieltä painaa ????
Sillä puhuminen olisi todella tärkeätä.
Onkos sinulla ketään ystävää / kaveria jolle voisit iloja ja suruja kertoa ???
Se helpottas elämää.
Oletko töissä vai työtön ???
Kaunista syksyä sinulle
Mullakin on paha olla ja ahdistaa.. Aika samanlainen tilannekin kaiketi. 15vuotiaina ruvettu seurustelemaan, nyt 10 vuotta oltu yhdessä. Lapsi 4 vuotta ja naimisissa. Ja ahdistaa.
Pahinta on kun ei tämä suhde ja elämä tunnu enää miltään. Kaikki asiat joista ennen tykkäsin, eivät kiinnosta. Näitä tälläisiä kausia ollut ennenkin, mutta tämä ei vaan mene ohi nyt millään.
Mitä tehdä, kun mikään ei tunnu miltään sihteessa?
volvomies kirjoitti 15.11.2011 10:29
Niin kysympä mistä asioista teillä parisuhteessa on ongelmat ???
Oletteko jutelleet kaikista asioista mikä mieltä painaa ????
Sillä puhuminen olisi todella tärkeätä.
Onkos sinulla ketään ystävää / kaveria jolle voisit iloja ja suruja kertoa ???
Se helpottas elämää.
Oletko töissä vai työtön ???
Kaunista syksyä sinulle
Kiitos vastauksestasi.
Vastailen näin aluksi kysymyksiisi.
Ongelmia on useita, mutta mieheni mustasukkaisuus ajaa minut ahdinkoon.. Asioista ollaan puhuttu kahden kesken ja ammatti-ihmistenkin kanssa. Mutta silti se puhuminen on vaikeaa.. On ystäviä kenelle voi asioista puhua, mutta en haluaisi aina heitä vaivata. Olen tällä hetkellä opiskelemassa, loppu suoralla. Töitäkin on tiedossa valmistumisen jälkeen, joten ei pitäis olla huolta.
Minulla on syyllisyyden tunne omista ajatukistani ja tunteistani. Tunnen tekeväni väärin myös lapsia kohtaan.. Olen kuitenkin omasta mielestäni vielä suht nuori jämähtääkseni tähän ja olemaan onneton..
Hei Mavevi ja Miisukka85
Lukekaahan mun tarina ja todetkaa, että mitä aikaisemmin asiat koittaa selvittää, sitä parempi. Melkein 30 vuotta yhdessä ja totean samat tunnot kuin te, niin ero on todella paljon vaikeampaa ja solmuja on aukaistavaksi paljon enemmän ja tiukempiakin.
Kannattaa yrittää apua hakea, mutta en voi suositella jäämään suhteeseen, jossa ei voi hyvin. Siinä tukehduttaa itsensä täysin ja voi ajautua ikävään tilanteeseen. Minulla on ollut vaikuttavia tekijöitä ahdistavaan tilanteeseeni muitakin, kuin huono parisuhde, mikä on sitten syy ja mikä seuraus..
Jaksamista teille!
miisukka85 kirjoitti 19.11.2011 18:28
Mitä tehdä, kun mikään ei tunnu miltään sihteessa?
Hei Miisukka.
Suosittelen sinullekkin käymään ammatti-ihmisen kanssa puhumassa. Oma oloni on parempi enkä ole enää niin pahoin voiva. En tarkoita kuitenkaan sitä, että tietäisin miten tulisi toimia.. Ikävä kyllä minusta alkaa tuntua siltä, että tästä suhteesta ei ehkä koskaan tule enää sellaista kuin se oli.. Ero vain tuntuu niin vaikealta.. Ja ajattelen vain lapsiani..niinkuin kuuluukin.
Hei Mavevi!
Missä ammatti-ihmisen juttusilla olet käynyt? Voisin kyllä käydä, josko se saisi päätä hiukan selvemmäksi.. Ehkä miehenkin kanssa jossain välissä.. Ehkä.
Kerroin miehelle tunteistani pari päivää sitten, kun ei mikään tunnu miltään. Riitahan siitä saatiin aikaiseksi. Siitä asti pidetty melkeinpä mykkäkoulua, ihan kivat fiilikset siis nyt. Miehen mielestä haalin tarkoituksella ongelmia, kun raha-huolia ei ole niin minun pitää jotain muuta keksiä.
Meidän välillä on ollut aika vaikeitakin juttuja, mies on mm. pettänyt minua ja josta olisi voinut aiheutua lapsettomuutta minulle.. Ikinä ei olla pettämisestä puhuttu sen tarkemmin, suuttui silloin ja suuttuu edelleenkin kun olen joskus asian ottanut ihan asiallisesti puheeksi.
Lastahan tässä on nimenomaan ajateltava. En viitsisi edes takaisin riepottaa asunnosta toiseen, jos tämä onkin vain ohimenevä kriisi minulla.
Kuinka kauan tässä olisi syytä asiaa miettiä? Sovittiin jollain lailla, että jos joulun yli pystyttäisiin tässä katselemaan.
miisukka85 kirjoitti 23.11.2011 21:57
Missä ammatti-ihmisen juttusilla olet käynyt?
Ihan kriisikeskukseen otin yhteyttä. Käytiin eka yhdessä ja sitten yksittäin. Menen sinne vielä jutteleen yksinkin.
Kuinka kauan tässä olisi syytä asiaa miettiä? Sovittiin jollain lailla, että jos joulun yli pystyttäisiin tässä katselemaan.
Minulle sanottiin ainakin että ei tehdä ratkaisua vielä suuntaan tai toiseen. Eka on saatava kaikki asiat puhuttua ja sovittua keskenään. Ja ohje oli minusta ihan hyvä.