Olen keski-ikäinen mies,onnellisessa avioliitossa jota on siunattu myös kahdella lapsella.(kaikki on siis paremmin kuin hyvin).
6v-sitten meillä oli vaikeuksia ja purin tuntojani toiselle naiselle,(ei seksiä)oltuani toisella paikkakunnalla töissä.
Tämä toinen nainen rakastui minuun ja halusi että lähden vaimoni luota ja aloitan elämän hänen kanssaan,olen kuitenkin rakastanut vaimoani siitä kun hänet ensimmäisen kerran kohtasin,enkä missään nimessä halunnut erota.
Yritin salata tämän ”toisen”naisen valehtelemalla, joka ei tietenkään onnistunut.
Vaimoni musertui ja oli pitkään täysin rikki siitä että yritin valehdella hänelle tälläisen asian.
Selvitimme asian ja saimme kaiken raiteilleen,elämä oli taas uomissa ja suhteemme täynnä rakkautta.
Vähän aikaa sitten miehisyyteni ja periaatteni musertui ja rakentamamme elämä melkein tuhoutui.
Olin viettämässä iltaa ja vedin pahasti överit,kaikki sumeni ja jälki oli tuhoisaa.
Heräsin hotellista vieraan naisen vierestä,nenä verta vuotaen,jouduin paniikkiin ja yritin miettiä pää vielä täysin sekaisin että tämä ei voi olla totta.
Kotiin päästyäni vaimoni tuli ovella vastaan ja tivasi vastauksia,siinä vaiheessa tein sen pahimman virheen ja valehtelin olleeni kaverilla jatkoilla.(ja nukkumaan)
Herättyäni tuska valkeni ja valhe paljastui.
Olemme selvittäneet asian ja vaimo on edelleen rinnallani (en kyllä ymmärrä miksi).
Omat tuskat on lievittäneet ja elämässä on jo paljon iloisia asioita,en kuitenkaan pysty varmaan ikinä antamaan itselleni anteeksi(en ole vaimoni rakkauden arvoinen mies)
.