Olen todella huolissani ystävästäni. Hänen äitinsä kohtelee häntä huonosti, haukkuu ja polkee maahan. Hän haukkuu ystäväni koulumenestystä, sanoo, ettei tällä ole mitään mahdollisuuksia päästä koskaan minnekään opiskelemaan tai töihin, haukkuu hänen ulkonäköään ja pakottaa tämän tekemään kaikki kotityöt, ja silti valittaa, että ystäväni on laiska ja itsekäs.
Hän on asettanut ystäväni elämään kohtuuttomasti rajoja, seurustella ja puhua vastakkaisen sukupuolen kanssa saa 18-vuotiaana, seksiä harrastaa 25-vuotiaana.
Viikonloppuisinkaan ei saa mennä kavereille, ja harrastuksista täytyy olla pois jos hänen äidillään on huono päivä. Hän ei saa meikata eikä käyttää haluamiaan vaatteita.
Hänen äitinsä lukee hänen päiväkirjaansa ja haukkuu sitten ystävääni sairaaksi.
Hänen äitinsä haukkuu ja huutaa joka päivä, jolloin ystäväni usein pidättelee itkuaan kun koulu loppuu ja joutuu kotiin. Ystäväni äiti purkaa kaikki huolensa ja stressinsä ystävääni. Ystävälläni ei ole ketään muuta aikuista, isä on kadonnut kuvioista ja aikoja sitten.
Voiko tämä olla narsismia? Ja jos ei sitä, niin mitä? Pelkään, että ystäväni romahtaa kokonaan. Hänen itsetuntonsa on ihan nollassa. Mitä voin tehdä auttaakseni ystävääni? 😯🗯️
Heippa
Niin on todella ikävää lukea kertomustasi sillä niinhän se nimenomaan pitäisi mennä että äidin / isän eli vanhempien pitäisi tukea lasta koko lapsuus iän ja kannustaa, opastaa ja neuvoa elämään.
Ja ikävä kyllä tämän tyyppisiä juttuja suomessa on todella paljon ja se näkyy tilastoissa ( nuorten pahoinvointina ) sillä kotiolot ovat nuoren kehitykselle todella tärkeitä kun saa eväät ja opit.
Mut kertomasi juttu on varma tapa tehdä lapsen kehitykselle hallaa ja vaikeuksia.
On kyseessä varmaan aika nuori kaveri???
Mut voit tehdä dodella paljon kaverisi eteen ja toivonkin että teet.
Kerro että olet kaverisi todellinen ystävä ja aina kun on hankalaa ja vaikeata niin sulle voi kertoa kaikki murheet ja ongelmat.
Tuet, autat. jne
Ja jos on mahdollista niin pyydä esim kotiisi ja yökylään jne
Mut kyllä äidin kanssa pitäisi pystyä puhumaan jonkun ulkopuolisen sillä ikävä kyllä tuo käytös ei ole normaalia.
Onkos ystäväsi äidillä jotain ongelmia???
Mutta niinkuin olen sanonut / nähnyt niin noi on todella vaikeita juttuja mut kyllä solmut hiljakseen täytys ruveta purkamaan.
Onkos tuota juttua kestänyt kuinka kauan???
jatka viestiä ja kerro kuinka olette pärjänneet.
Kaunista kevättä teille ja tue ystävääsi