Miten selvitä, kun elämä on romahtanut ?

Miten selvitä, kun elämä on romahtanut ?

Käyttäjä vuffi aloittanut aikaan 10.11.2009 klo 10:05 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä vuffi kirjoittanut 10.11.2009 klo 10:05

Eksyin tänne vahingossa etsiessäni jotain apua tilanteeseeni. Elämäni särkyi viikko sitten kun mieheni jäi kiinni suhteestaan toiseen naiseen. Suhde on jatkunut yli kaksi vuotta. Tuntuu että kaikelta mitä minulla vielä hetki sitten oli on vietä mahdollisuus. AJatukset sikoilet sinne tänne eikä mitään järkevää ole.
Meillä on uusi omakotitalo ja kolme yhteistä lasta. Vielä sopassa mukana minun kaksi aikaisemmasta liitosta olevaa lasta.
Nuorimmat ovat vasta 7 kk olevat kaksoispojat.
Tuntuu niin epäreilulta että joku voi tehdä näin toiselle ihmiselle. Oma sydän on särkynyt tyhansiksi paloiksi ja tuntuu että mitään ulospääsyä ei ole.
Olemme keskustelleet jonkun verran. MIes vilpittömästi varmaan katuu tekoaan ja anelee minulta uutta mahdollisuutta. Voiko mitään tulla enään tämän jälkeen. Pysynkö ikinä unohtamaan / antamaan anteeksi. Teko on ollut niin julma ja jatkunut niin pitkään…
Olemme tämän suhteen aikana päättääneet uudesta lapsesta joita sitten siunautuikin kaksi. Luojalle kiitos näistä,mutta… En tiedä. En tiedä mitä ajatella, mitä tehdä, kaikki on yhtä pullamössöä
Lasten takia on pakko jaksaa arkea vaikka kuinka tekisi mieli vain olla.
Oma tyyneyteni myöskin pelottaa. En ole raivonnut, itkenyt en mitään. Tuntuu ettei tunteita ole. Tuleeko se raivo vielä vai romahdanko täysin joku hetki.
Te jotka olette läpikäyneet tämän. Miten selviän / lapseni selviävät ? MIstä saan apua ? Voiko meillä olla vielä jotain ? Selviänkö hengissä ?

T;Särkynyt sydän sekä viisi viatonta enkeliä

Käyttäjä helemi kirjoittanut 10.11.2009 klo 14:08

Minusta tuntuu, että henkiin jäät.
EHKÄ olisi parempi tässä tilanteessa hoitaa sitä arkea, kylmän viileästi, antaa ajatusten tasaantua ja vasta sitten alkaa käymään läpi tapahtunutta. Tuommonen repäsee maton alta kerralla, sitä ei tarvitse hyväksyä, mutta siitä voi neuvotella, sitä' ei ehkä voi antaa koskaan anteeksi, mutte sen kanssa voi elää, sitä ei voi unohtaa, mutta sen voi painaa syvälle. Riippuu nyt ihan miehestäsi, miten hän osaa asian selittää, onko rehellinen ja miten ajattelee/toivoo teidän jatkavan. Mahdollisuuksia on monia, teidän on valittava niistä se teille sopiva, joka on kumpaisenkin hyväksyttävä, ratkaisu joka on lasten ja aikuisten kannalta hyvä.

Käyttäjä Jasse kirjoittanut 10.11.2009 klo 21:51

Hei Vuffi,

Olet hirveässä shokissa, tunteet vievät aikaa. Olen niin pahoillani puolestasi ja toivon sinulle voimia jaksaa läpi tämän vaikean ajan.

Anna itsellesi ja puolisollesi aikaa. Aikaa siihen, että kykenet käymään läpi edes perusfaktat - jatkuuko suhde toiseen naiseen, miksi teki yms... Aikaa vihan kokemiseen ja raivoon.

Suosittelen sinua lukemaan kirjan Revitty sydän, voiko uskottomuudesta toipua. Saat jonkinlaisia työkaluja asian työstämiseen, siihen tulee joka tapauksessa menemään ihannetilassakin 1-1½ vuotta, oli ratkaisunne mikä hyvänsä.

Kirjoita täällä tukinetissä henkilökohtaiselle tukihenkilölle, siitä tulee olemaan sinulle paljon apua- tuo oranssi ruutu tuolla vasemmalla ylhäällä.

Toiset meistä ovat ratkaisukeskeisiä (lähtevät etsimään tietoa, lukemista, terapiaa yms.) toiset taas käsittelevät ensisijaisesti tunteiden kautta asioita. Kumpaan ryhmään sinä kuulut?

Päivä kerrallaan, päivä kerrallaan!!!!

J

Käyttäjä Oinasnainen kirjoittanut 11.11.2009 klo 10:35

hei....
Luulempa että olet lievässä shokkitilanteessa. Aijan kanssa tunteesi kuitenkin luulisi purkautuvan. Itselläni kesti itkun tulemiseenkin viikkoja, tarkkaa aikaa en osaa sanoa. Aika parantaa haavat ja ne arpeutuvat, asian lukemani mukaan voi antaa ajan kanssa anteeksi mutta unohtaa sitä tuskin pystyy..

Suosittelen sinulle Maria Buchertin kirjaa Revitty sydän.
Se kertoo hyvin ko. asiasta. Ja täällä netissäkin aiheesta on
hyviä juttuja, esim. suhdesoppa ja aiheena uskottomuus.
VOIMIA TULEVAAN 🙂🌻

Käyttäjä Aavatar kirjoittanut 11.11.2009 klo 16:46

Voimia ja halauksia sinulle! Itse olen tuon romahduksen käynyt tänä vuonna läpi ja käyn edelleen. Siitä selviää koska en ole vielä kuollut. Toivon että haet apua, puhut ystäville, haet myös asiantuntija apua ja keskustelet miehesi kanssa. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu.

Tunteet tulevat varmasti. Itse koin pahimmaksi sen että niille kaikille ei ollut nimeä ja kun sitä nimetöntä mössöä vatkaa, elämästä loppuu kaikki valo. Varaudu kaikkiin mahdollisiin tunteisiin ja ajatuksiin. Sen takia tarvitset myös keskusteluapua. Toivon myös että haet sitä ajoissa. Itse olen nyt saanut ajan psykologille työterveyden kautta. Jo se että siellä kuunneltiin auttoi eteenpäin omien tunteiden viidakossa. Netissä vastaani tuli sana eroseminaari ja vaikka et ole eronnut niin eroseminaarin kehittäjältä Bruce Fisheriltä on kirja Jälleenrakennus - kun suhde päättyy. Itse olen löytänyt kirjasta nimiä niille asioille mitä päässäni liikkuu.

Toivon sinulle voimia!

Käyttäjä nainen49 kirjoittanut 11.11.2009 klo 16:56

Miten Jaksat??
Muistan kuin eilisen päivän, kun olin vastaavassa tilanteessa. Olet vielä pahassä shokkitilassa, mikä kuuluu asiaan. Kerroit että et ole pystynyt itkemään tai oikein mitään tuntemaan, mutta kyllä ne tunteet kohta tulee, toivottavasti ainakin. Ja tunteiden varmaan kannattaa antaa tulla,raivoa, huuda kerro hänelle tuskasi, mutta älä lasten kuullen. Itse kadun, että olin liian pidättyväinen ja tunteeni kontrolloiva, sillä seurauksella, että toipuminen on ollut paljon vaikeampaa.
Sitten kun jaksat, koittakaa puhua. Jotta teillä olisi hyvät mahdollisuudet jatkossa hänen on vastattava sinun kysymyksiisi rehellisesti niin monta kertaa ja niin kauan kuin sinä haluat.
Shokkivaiheen takia sinun ei kannata tehdä ainakaan mitään äkkinäisiä päätöksiä. Toivottavasti sinulla on myös ystäviä, joille voit puhua. Puhuminen yleensä auttaa,jos vaan olet sen sorttinen. Tänne kirjoittaminen auttaa myös ja kannattaa hankkia myös oma tukihenkilö Tukinetistä,hänelle voi kunnolla kertoa asioista, näin yleisesti ei ihan kaikkea ei ehkä ole hyvä kirjoittaa. Terveyskeskuksista on myös saatavilla ammattiapua kriisitilanteessa ja kirkon kautta. Kannattaa myös lukea uskottomuudesta kirjallisuutta ja suodattaen juttuja.
Sinulla on pitkä ja raskas tie kuljettavana. Lapset antavat paljon voimia ja on hyvä että miehesi haluaa jatkaa, jos oikein ymmärsin. Hänen on katkaistava suhde toiseen naiseen ihan kokonaan, jos meinaa, että että teillä on mahdollisuuksia.
Sydämestäni toivotan sinulle voimia. Koita jaksaa.