Nyt kävi näin. Ollaan tyttöystävän kanssa seurusteltu melkein 2 vuota ja ainakin minä olen onnellisimmillani. Toissa aamuna päälleni kuitenkin tiputettiin pommi. Olin yön tyttöystävän kanssa jota siis näen nykyään vain viikonloppuisin koska hän asuu asuntolassa, Tähän ratkaisuna oli tarkoitus kuukausien sisään muuttaa yhteen. Mutta nytten toissapäivänä vanhemmat käski yksin käymään kotona, selvisi sitten että tyttöystävä oli varastanut vanhemmiltani jokusen sadan euron arvoista tavaraa ja oli laittanut ne myyntiin (sanoi jälkeenpäin että usea oli tarjonnut mutta ei ollut myynyt). Mentiin tyttöystävän vanhempien ja tyttöystävän kanssa keskustelemaan asiasta ja alkuun oma tyttöystävä sanoi monta kertaa päin naamaa että ei ole mitään vienyt… ja itki ja itki… ja itki, eikä katsonut silmiin.
Jäin hänen luoksi vielä yöksi ja juteltiin asia läpi, Seuraavana iltana hän taas lähti ja menin kotiin, kolme kertaa vanhempien kanssa keskusteltiin ja monta kertaa sain kuulla että miten voin enää luottaa ja ei pitäisi enää seurustella… ymmärrän kyllä miksi ja tiedän että ”kaloja meressä riittää” mutta en vain halua luovuttaa vielä, olen onnellisempi kuin ikinä. kyseessä on elämän valo ja ihminen jota rakastan enemmän kuin mitään. Käytiin tänään tekemässä rikosilmoitus ja se teki todella kipeää, en vain tiedä miten jatkaa. Haluan yrittää mutta kieltämättä on vähän ongelmaista luottaa, toisaalta taas aivoni ei sisäistä näin isoja asioita ja asia tuntuu jo unelta/ muutenvain sellaiselta ettei sitä ole oikeasti tapahtunut😯🗯️