Mitä voisin tehdä?

Mitä voisin tehdä?

Käyttäjä Jääkarhu aloittanut aikaan 31.08.2010 klo 19:34 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 31.08.2010 klo 19:34

Hei! Olen 30wee mies ja haluaisin kysyä neuvoa seuraavaan asiaan: Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa noin reilu kolme vuotta ja viimeiset puolitoista vuotta on suhteemme mennyt alamäkeä. Syynä tähän on ollut minun käyttäytymiseni tyttöystävääni kohtaan. Tuona aikana minusta alkoi tulla mies mikä ei välitä tyttöystäväni tunteista eikä läheisyydestä vaikka tyttöystäväni on yrittänyt tehdä kaikkensa asian eteen. Tässä jokin aika sitten tapahtui se että tyttöystäväni oli löytänyt baarista miehen mikä hänelle antoi läheisyyttä mutta mitään sen vakavampaa ei ollut ilmeisesti tapahtunut. Tosin itse olin alkanut noin pari viikkoa ennen yrittämään korjata käytöstäni jotta saisimme parisuhteemme taas toimimaan. Ehkä liian myöhään. Juttelimme asiasta tyttöystäväni kanssa tapahtuman jälkeen ja sain tietää häneltä että hän on jo pidemmän aikaa miettinyt ja sulatellut eroamme. Pyysin häneltä omaa käytöstäni anteeksi ja selitin hänelle että minulla on ollut paineita viimeiset puolitoista vuotta koska elämässäni on tapahtunut asioita tuona aikana mitkä ovat vaikuttaneet minuun ja hän tietää sen. Purin nuo asiat häneen vaikka hän ei ole ollut niihin mitenkään osallisena. Minä haluaisin jatkaa parisuhdetta hänen kanssaan koska tiedän että hän on minulle oikea tyttö ja olen kertonut hänelle että minä en ole oikeasti se mies mikä olin tuon puolitoista vuotta. Olen juuri se keneen hän rakastui kun tapasimme. Nyt kun aloin olemaan se oikea hellä mies taas niin en tiedä teinkö sen liian myöhään? Tiedän että tytölläni on vielä vähän tunteita minua kohtaan ja minä taas rakastan häntä tosi paljon. Kerroin hänelle että jos pystymme jatkamaan parisuhdettamme niin hänen ei enää tarvitse minun takia kärsiä koska olen taas se sama mies kun tapasimme. Kirjoitin hänelle myös kirjeen missä kerroin tunteistani ja pyysin sydämestäni anteeksi sitä millainen olen ollut. Tyttöystäväni mielestä me voimme ehkä yrittää vielä mutta hän tarvitsee aikaa että saa tuon pahan ajan pois mielestä. Olen nyt muuttamassa pois hänen luotaan jotta hän saa vähän tilaa ajatella. Minua vain pelottaa se että hänen tunteensa ei ehkä enää tulekaan takaisin. Kysymys kuuluu miten voin auttaa asiaa että hän rakastuisi minuun taas uudelleen niin kuin hän rakasti koska tosiaan tiedän että hänellä on vielä tunteita jäljellä ja haluaisin saada ne
syttymään jälleen. Sovimme kyllä että tapailemme mutta pelkään että painostan häntä liikaa tai sitten teen liian vähän asioiden eteen. Olemme myös samassa työpaikassa töissä mikä on vaikeaa minulle tällä hetkellä 😯🗯️

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 01.09.2010 klo 10:29

Heippa
No on siinä ainakin positiivistä että tyttö ystäväsi haluaa yrittää viellä ja ehdottomasti yrittäkää
mut jutelkaa kaikista asioista mikä mieltä painaa ja sopikaa pelisäännöistä miten
käyttäydytte ja jo seurustelun alettua pitäisi parisuhdetta rakentaa.
Mut suosittelisin tätä teille mene nettiin ja googleen laita hakusanaksi
perheasiain neuvottelukeskus niin saatte upeaa ammatti apua.
Olen pahoillani kun pitää vähän moittia sinua mut teit todella väärin kun olet puolitoista vuotta
tehnyt harmia niin se kyllä sammuttaa rakkauden mut pyydä kauniisti anteeksi ja sano
et yritrtään viellä ja olet parantanut tapasi tukekaa toinen toisianne ja hyvä kun olet
kirjeen kirjoittanut se on tehokas tapa.
toivon hyvää teille .
Kaunista syksyä sinulle.

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 01.09.2010 klo 16:01

Kiitos vinkistäsi 🙂 Yritin kyllä tosin kysyä häneltä äskettäin että voitaisiinko mennä vaikka parisuhdeneuvojalle mutta tyttöystäväni sanoi vain että se olisi pitänyt jo tehdä aikaisemmin. olen pyytänyt myös häneltä kauniisti anteeksi monta kertaa. Haluaisin vain antaa hänelle aikaa jotta hän ikään kuin unohtaisi sen pahan ajan meidän suhteesta ja alkaisi muistamaan sen ajan kun meillä oli asiat loistavasti. En oikein tiedä mitä muuta voin tehdä kuin odottaa ja näyttää että olen taas oma itseni?

Käyttäjä tunturisopuli kirjoittanut 01.09.2010 klo 18:09

Minulla on sellainen kutina - voin olla täysin väärässäkin - että tyttösi on tosiaan jo pitkään tehnyt pesäeroa senkin perusteella, ettei hän tällä hetkellä ehkä halua ihan täysillä yrittää. Muuten oletan että hän olisi suostunut pariterapiaan?

Neuvoja en sinänsä voi kumemmin antaa. Mutta tiedän kokemuksesta, että jos toinen ihminen pyytää jatkuvasti anteeksi ja on koko ajan tavoitettavissa ja kertoo kuinka syyllinen on, kuinka paljon haluaa jatkaa seurustelua, on vain yksinkertaisesti LIIAN itsestäänselvyys.
Neuvoni on siis, että annat tytöllesi tilaa ja annat hänen vaikka soittaa sinulle päin. En tarkoita että heittäydyt nyt täysin kylmäkalleksi ja vaikeasti tavoiteltavaksi, mutta jos olet koko ajan ja jatkuvasti saatavilla ja itket hänen peräänsä, hän ei ehdi yksinkertaisesti kaivata sinua.
On parempi yrittää nyt kasata elämääsi kokoon senkin varalta, ettei suhteenne enää onnistu. Yritä ajatella positiivisesti ja pitää itsesi kiireisenä. Ruikuttaminen ja kerjääminen todennäköisesti pahentaa asiaa.
Yrittämistä on sekin, että yrittää pärjätä tilanteessa itsensä kanssa. Syyllisyyden kanssa. Se on se rankin vaihe.
Älä lyö hanskoja tiskiin, pää pystyyn.

Käyttäjä hämärässä kirjoittanut 01.09.2010 klo 23:31

Hei jääkarhu,
niin toivoisin, et joku pohtis ja arvostais mua niin kuin sä tyttöystävääsi. Musta olis nyt tärkeetä, että miettisit, mitä sun tyttöystävä haluaa ja tarvitsee - etkä vain miettis, vaan ehkä kysyisit. Ja sit näyttäisit sille, että olet olemassa sitä varten, et oikeesti välität sen tarpeista ja tunteista. Parisuhde on kahden kauppa (missä oon tosi tosi huono neuvomaan, tunustan). Mut yritä huomata sun tyttöystävän tarpeet, jos sulla on piiruakaan ekstraenergiaa, niin sit jopa hiukan yli, ja olla samalla avoin omien tarpeittes suhteen.

Puhukaa, osoita sille, et välität ja et haluat, et se voi hyvin ja et se voi luotaa suhun. Tää on ehkä naiivia, mut osta sille lahja tms. Hiero sitä. Anna aikaa. Koska aika on rakkautta. Mut älä unohda itseäsi: parisuhde on kahden kauppa. Koskaan ei voi tuntea toista kokonaan, mut voi arvostaa toisen tuntemattomuutta, tukea ja luottaa. Kaikki tai ainakin monet kaipaa sitä, et tuntis itsensä tärkeimmäksi ja kauneimmaksi jollekin.

Voikaa hyvin.

Käyttäjä kv kirjoittanut 02.09.2010 klo 09:41

Hei jääkarhu

Haluan sanoa oikeastaan samaa kuin edellisetkin vastaajat.
Antaisin mitä vain, että omassa miehessäni olisi samoja piirteitä kuin sinussa löytyy. Arvostan avoimuuttasi erittäin suuresti, itse olen 50v , mutta olen joutunut pitkään kärsimään mieheni puhumattomuudesta.

Näkisin suhteessanne ongelmaksi sen, että tyttöystäväsi on vielä nuori huomaamaan sen kuinka arvokasta , että mies pystyy näyttämään tunteensa ja näkemään myös omat virheensä. Sellasia miehiä ei kasva joka oksalla! Se, että kirjoitat kirjeen ja ehdotat pariterapiaa, on tosi hieno teko. Uskon, että on paljon naisia, jotka kaipaisivat samanlaista käytöstä miehiltään.
Mutta voisiko toisena ongelmana olla kuitenkin silti se mitä itsekin sanoit, että painostat liikaa. Siihen varmasti kannattaa nyt tarttua ja miettiä sitä tosissaan. Vaikka tunteiden näyttäminen on elintärkeää parisuhteessa, niin ns. liika painostaminen, roikkuminen ja jopa alistuminen voi viedä "maun" tyttöystävältäsi. Kysyit, mitä voisit tehdä, että saat tyttöystäväi uudestaan rakastumaan itseesi. Näkisin sen niin, että ainoa keino olisi, että jatkaisit silti omaa elämääsi täysillä ja jäät vaan odottamaan tyttösi vastausta aivan rauhassa. Olet ilmaissut aikuismaisesti hänelle tunteesi, joten hän tietää ne. Karkoitat hänet vain kauemmaksi jos vielä jäät "roikkumaan".

Hänellä on saattanut mennä myös jonkin verran arvostusta sinua kohtaan, kun annoit ehkä liian helposti anteeksi hänen pienen syrjähypyn toisen kanssa. Hän saattoi kokea myös itse vastaavasti, että sinä et häntä pidä arvossa ja et välitä, vaikka hän meneekin toisen kanssa. Hän ei ehkä kokenut olevansa ainutlaatuinen silmissäsi. Ja ehkä hän koki lisäksi että annoit alistaa itseäsi siten, että tyttöystäväsi voi käyttäytyä miten vaan, niin sinä pysyt hänen rinnallaan. Hän ajattelee että sinä et arvosta itseäsi tarpeeksi, ja silloin naisella saattaa mennä maku ja mielenkiinto miestä kohtaan.

Nosta siis nokkasi pystyyn, roikkuminen on pahinta, mutta avoin tunteiden osoittaminen silti erittäin arvostettava tapa toimia. Toivon, että tyttöystäväsi sen vielä jossain vaiheessa huomaa.

Tsemppiä ja jaksamista sinulle. 🙂👍

kv

Jääkarhu kirjoitti 31.8.2010 19:34

Hei! Olen 30wee mies ja haluaisin kysyä neuvoa seuraavaan asiaan: Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa noin reilu kolme vuotta ja viimeiset puolitoista vuotta on suhteemme mennyt alamäkeä. Syynä tähän on ollut minun käyttäytymiseni tyttöystävääni kohtaan. Tuona aikana minusta alkoi tulla mies mikä ei välitä tyttöystäväni tunteista eikä läheisyydestä vaikka tyttöystäväni on yrittänyt tehdä kaikkensa asian eteen. Tässä jokin aika sitten tapahtui se että tyttöystäväni oli löytänyt baarista miehen mikä hänelle antoi läheisyyttä mutta mitään sen vakavampaa ei ollut ilmeisesti tapahtunut. Tosin itse olin alkanut noin pari viikkoa ennen yrittämään korjata käytöstäni jotta saisimme parisuhteemme taas toimimaan. Ehkä liian myöhään. Juttelimme asiasta tyttöystäväni kanssa tapahtuman jälkeen ja sain tietää häneltä että hän on jo pidemmän aikaa miettinyt ja sulatellut eroamme. Pyysin häneltä omaa käytöstäni anteeksi ja selitin hänelle että minulla on ollut paineita viimeiset puolitoista vuotta koska elämässäni on tapahtunut asioita tuona aikana mitkä ovat vaikuttaneet minuun ja hän tietää sen. Purin nuo asiat häneen vaikka hän ei ole ollut niihin mitenkään osallisena. Minä haluaisin jatkaa parisuhdetta hänen kanssaan koska tiedän että hän on minulle oikea tyttö ja olen kertonut hänelle että minä en ole oikeasti se mies mikä olin tuon puolitoista vuotta. Olen juuri se keneen hän rakastui kun tapasimme. Nyt kun aloin olemaan se oikea hellä mies taas niin en tiedä teinkö sen liian myöhään? Tiedän että tytölläni on vielä vähän tunteita minua kohtaan ja minä taas rakastan häntä tosi paljon. Kerroin hänelle että jos pystymme jatkamaan parisuhdettamme niin hänen ei enää tarvitse minun takia kärsiä koska olen taas se sama mies kun tapasimme. Kirjoitin hänelle myös kirjeen missä kerroin tunteistani ja pyysin sydämestäni anteeksi sitä millainen olen ollut. Tyttöystäväni mielestä me voimme ehkä yrittää vielä mutta hän tarvitsee aikaa että saa tuon pahan ajan pois mielestä. Olen nyt muuttamassa pois hänen luotaan jotta hän saa vähän tilaa ajatella. Minua vain pelottaa se että hänen tunteensa ei ehkä enää tulekaan takaisin. Kysymys kuuluu miten voin auttaa asiaa että hän rakastuisi minuun taas uudelleen niin kuin hän rakasti koska tosiaan tiedän että hänellä on vielä tunteita jäljellä ja haluaisin saada ne
syttymään jälleen. Sovimme kyllä että tapailemme mutta pelkään että painostan häntä liikaa tai sitten teen liian vähän asioiden eteen. Olemme myös samassa työpaikassa töissä mikä on vaikeaa minulle tällä hetkellä 😯🗯️

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 02.09.2010 klo 17:34

Kiitos neuvostasi 🙂 Siinä olet kyllä oikeassa että hän on tehnyt pesäeroa jo pidemmän aikaa. Hän ei vaan enää uskonut että minusta tulisi sama alkuperäinen mies mikä silloin olin. Nyt hänen tunteensa ja ajatuksensa ovat aivan sekaisin koska minä tulinkin takaisin. Tosin melkein kahden vuoden jälkeen. Toivottavasti tein sen viime tipalla. Sitä myös itsekin ajattelin että annan hänen soittaa minulle päin jos hän minua tarvitsee johonkin tai haluaa tavata koska en tosiaan halua painostaa enkä roikkua vaan haluan että mennään hänen tahdissa. Mikä hänestä sitten parhaimmalta tuntuu.

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 02.09.2010 klo 17:39

Hyvä vinkki 🙂 Seuraavan kerran kun pääsen hänen luokseen kylään niin voisin ostaa vaikka kukkia 🙂🌻

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 03.09.2010 klo 19:58

tunturisopuli kirjoitti 1.9.2010 18:9

Minulla on sellainen kutina - voin olla täysin väärässäkin - että tyttösi on tosiaan jo pitkään tehnyt pesäeroa senkin perusteella, ettei hän tällä hetkellä ehkä halua ihan täysillä yrittää. Muuten oletan että hän olisi suostunut pariterapiaan?

Neuvoja en sinänsä voi kumemmin antaa. Mutta tiedän kokemuksesta, että jos toinen ihminen pyytää jatkuvasti anteeksi ja on koko ajan tavoitettavissa ja kertoo kuinka syyllinen on, kuinka paljon haluaa jatkaa seurustelua, on vain yksinkertaisesti LIIAN itsestäänselvyys.
Neuvoni on siis, että annat tytöllesi tilaa ja annat hänen vaikka soittaa sinulle päin. En tarkoita että heittäydyt nyt täysin kylmäkalleksi ja vaikeasti tavoiteltavaksi, mutta jos olet koko ajan ja jatkuvasti saatavilla ja itket hänen peräänsä, hän ei ehdi yksinkertaisesti kaivata sinua.
On parempi yrittää nyt kasata elämääsi kokoon senkin varalta, ettei suhteenne enää onnistu. Yritä ajatella positiivisesti ja pitää itsesi kiireisenä. Ruikuttaminen ja kerjääminen todennäköisesti pahentaa asiaa.
Yrittämistä on sekin, että yrittää pärjätä tilanteessa itsensä kanssa. Syyllisyyden kanssa. Se on se rankin vaihe.
Älä lyö hanskoja tiskiin, pää pystyyn.

Jääkarhu 02.09.2010 klo 17.34
Lainaa viestiä vastaukseesi Ilmoita asiattomasta viestistä
Kiitos neuvostasi 🙂 Siinä olet kyllä oikeassa että hän on tehnyt pesäeroa jo pidemmän aikaa. Hän ei vaan enää uskonut että minusta tulisi sama alkuperäinen mies mikä silloin olin. Nyt hänen tunteensa ja ajatuksensa ovat aivan sekaisin koska minä tulinkin takaisin. Tosin melkein kahden vuoden jälkeen. Toivottavasti tein sen viime tipalla. Sitä myös itsekin ajattelin että annan hänen soittaa minulle päin jos hän minua tarvitsee johonkin tai haluaa tavata koska en tosiaan halua painostaa enkä roikkua vaan haluan että mennään hänen tahdissa. Mikä hänestä sitten parhaimmalta tuntuu.

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 03.09.2010 klo 19:59

hämärässä kirjoitti 1.9.2010 23:31

Hei jääkarhu,
niin toivoisin, et joku pohtis ja arvostais mua niin kuin sä tyttöystävääsi. Musta olis nyt tärkeetä, että miettisit, mitä sun tyttöystävä haluaa ja tarvitsee - etkä vain miettis, vaan ehkä kysyisit. Ja sit näyttäisit sille, että olet olemassa sitä varten, et oikeesti välität sen tarpeista ja tunteista. Parisuhde on kahden kauppa (missä oon tosi tosi huono neuvomaan, tunustan). Mut yritä huomata sun tyttöystävän tarpeet, jos sulla on piiruakaan ekstraenergiaa, niin sit jopa hiukan yli, ja olla samalla avoin omien tarpeittes suhteen.

Puhukaa, osoita sille, et välität ja et haluat, et se voi hyvin ja et se voi luotaa suhun. Tää on ehkä naiivia, mut osta sille lahja tms. Hiero sitä. Anna aikaa. Koska aika on rakkautta. Mut älä unohda itseäsi: parisuhde on kahden kauppa. Koskaan ei voi tuntea toista kokonaan, mut voi arvostaa toisen tuntemattomuutta, tukea ja luottaa. Kaikki tai ainakin monet kaipaa sitä, et tuntis itsensä tärkeimmäksi ja kauneimmaksi jollekin.

Voikaa hyvin.

Hyvä vinkki 🙂 Seuraavan kerran kun pääsen hänen luokseen kylään niin voisin ostaa vaikka kukkia 🙂🌻

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 06.09.2010 klo 09:58

Heippa
Tämä on sit minun neuvo ja minä tekisin näin sinuna.
Sano tyttöystävällesi joku päivä määrä mihin mennessä ratkasee jatkuuko seurustelu
vai ei sillon se on selkeä asia ja tietää sitten itse mitä sanoo.
( Minä sanoin omalle eukolle kun siltä loppu koulut oliko 95 et nyt saat päätää et muutat kotiin
jos meidän juttu jatkuu ja se muutti ja tuskin on katunu me ollaan tosi onnellisia )
Samanlaisen onnen minä soisin teillekin.
Mut laske silleen että teidän jutusta ei tule mitään niin et pety.
ja onhanse kurjaa aina kun parisuhde päättyy mut kyllä täällä suomessa on paljon
naisia meille jokaiselle et sitten vaan etsit uuden naisen.
Kaunista syksyä sinulle

Käyttäjä Jääkarhu kirjoittanut 09.09.2010 klo 11:54

volvomies kirjoitti 6.9.2010 9:58

Heippa
Tämä on sit minun neuvo ja minä tekisin näin sinuna.
Sano tyttöystävällesi joku päivä määrä mihin mennessä ratkasee jatkuuko seurustelu
vai ei sillon se on selkeä asia ja tietää sitten itse mitä sanoo.
( Minä sanoin omalle eukolle kun siltä loppu koulut oliko 95 et nyt saat päätää et muutat kotiin
jos meidän juttu jatkuu ja se muutti ja tuskin on katunu me ollaan tosi onnellisia )
Samanlaisen onnen minä soisin teillekin.
Mut laske silleen että teidän jutusta ei tule mitään niin et pety.
ja onhanse kurjaa aina kun parisuhde päättyy mut kyllä täällä suomessa on paljon
naisia meille jokaiselle et sitten vaan etsit uuden naisen.
Kaunista syksyä sinulle

Hyvä että saitte homman taas toimimaan 🙂 Itse mietin tossa ihan samaa äskettäin että joku takarajahan tässä on pakko olla että ei turhaan odottele. Tokihan olen myös varautunut siihen että hommasta ei enää tulekaan mitään. Annan vielä vähän aikaa ja ehdotan asiaa hänelle niin eiköhän sitä olla taas viisaampia. Katsotaan miten käy🙂