noin puolitoistavuotta sitten minulla todetiin kaksisuuntainen miel.alahäiriö.
vantaan psyk.polilla oli sitä ennen ”hoidettu” vuosi masennuksen takia vaikka kaikki
merkit ed. mainitusta sairaudesta oli selvät. yritin itsemurhaa monesti ja aina minut lähetettiin kotiin seuraavana päivänä. kerran lääkäri kysyi ”miten masennukseni näkyy?
katsonko esim. tv:tä? vastasin että katson johon lääkäri että kotiin vaan et ole masentunut kun kerran tv:täkin katselet. vastaavia kommentteja kuulin usein joskus
kävelin hämärän rajamailla linja-autoon ja sammuin (vielä lääkkeiden vaikutuksesta)
penkille. onneksi kuski vei minut aina lähinmälle pysäkille. vuosi sitten poikani 17v.
muutti tuettuun asumiseen, puolivuotta sitten tyttäreni 11v. muutti isälleen asumaan,
nyt tyttärelleni 16v ollaan järjestämässä asuntoa vuoden alussa? en juo, mutta minua kohdellaan kuin juoppoa, olin vapaaehtoisessa hoidossa (johon todella sain kerjätä)
viikon ja tulin kotiin viikko sitten sain tämän netin osoitteen yhdeltä asiakkaalta sairaalassa ja yritän nyt ensinmäistä kertaa kirjoittaa tänne. menetän tämän sairauden
takia koko perheeni eli lapseni, mitä järkeä tässä on? sosiaaliviraston nainen ei edes halua lukea mitä kaksisuuntanen milealah. tarkoittaa vaikka annoin hänelle hyvin lyhyen oppaan? ”miten hulluksi voit vielä tulla” oli ed. kommentti tai kysymys, kun tulin sairaalasta. hakeuduin sinne välttääkseni uuden itsem.yrityksen