Mulla on tällä hetkellä todella hankala elämäntilanne. Rakas mummu kuoli vuosi sitte keväällä – olisi täyttänyt tänä vuonna 95 vuotta…elin tuon ajan vähän kuin sumussa, en jaksanu keskittyä mihinkään, miehen alkoholismi pahentui, exä pisti välit poikki, kohta oltiinkin lasten kanssa jo perhekuntoutuksessa ja sen jälkeen heidät sijoitettiin sijaisperheeseen. Lapsia saan nähdä joka toinen viikonloppu. Mutta mitä ihmettä oikein on tapahtunut?! Miksi kaikki tämä? Miksi sosiaalityöntekijä on niin vihainen mulle? Miten niin haukun vanhemmalle lapselle hänen isäänsä? Vastaukset löytyivät sosiaalitoimen asiakirjoista, jotka tilasin huhtikuulla ja vasta juhannuksen jälkeen ne sain itselleni. Entinen miesystäväni on mut huolella mustamaalannut sosiaalityöntekijöille viime syksystä lähtien, mä kuulemma raivoan lapsille, mä kuulemma haukun vanhemmalle lapselle hänen isäänsä, mä kuulemma olen sanonut vanhemmalle lapselleni että tapan hänen isänsä kun on sellainen kusipää (exä oikein laittoi yhteisen lapsemme kertomaan sosiaaityöntekijän aikana!), mä kuulemma olen syy mieheni alkoholismiin, mä kuulemma pahoinpitelen lapsiani, mä kuulemma kutsun miehen päissään meille ja sitten me tapellaan, mä kuulemma uhkaan yksinhuoltajuudella että jos ei exä tee jotain mitä käsken niin menettää huoltajuuden – exä ei vaan oo kertonut mistä uhkailen…olisi kiva tietää ittekki, miksi niin ylipäänsä tekisin että uhkailisin…? Kyllä exän pitäis mut sen verran hyvin tuntea, etten tekisi mitää mitä näitä kaikkia luettelin äsken. Miten ihmeessä korjaan nämä valeet sosiaalityöntekijälle kun hän ei usko mua?! Vuosi sitten ilmaisin kyllä huoleni sosiaalitoimistoon kun lapsellemme mua exä haukkui rumaksi kun oon ruskeasilmäinen, tyhmäksi ja idiootiksi. Lastamme hän haukkui vitun kusipääksi ja vitun homoksi kun lapsi halusi totella mua kotona vaikka isä toisin käski. Riitti kun isänsä sanoi sosiaalityöntekijälle, että lapsemme valehtelee ja muutaman kuukauden päästä tuli uusi syy että riiteli entisen naisystävänsä kanssa että häntä isä haukkui kun he riitelivät erotessaan ei meidän lasta (hänen entisellä naisystävällä on siniset silmät). Lisäksi hän on pelotellut lääkkeiden ottamisesta, että meillä on tavoite tehdä lapsemme vain hulluksi lääkkeiden avulla (hänellä on ADHD), exä oli tämänkin vääntänyt että hän ei vastusta lääkitystä että se on ollut se äidin miesystävä – me siis ollaan kannustettu lasta syömään lääkkeitä ku se on lääkärin määräyksestä ja tutkimusten pohjalta määrätty. 

Luettelo olisi paljo pidempi, mutta täs nyt oli vähä mitä tuli mieleen. Entinen puoliso kääntää aina muutaman kuukauden päästä mun kertomat jutut käänteisiksi ja sitte loistaa parrasvaloissa kun hän on viaton uhri jota hullu exä mustamaalaa.