Moi, ehkä hän etsii hengitysreikää tai kuulee omaa piilossa ollutta tietoisuutta tai potee tiedostamatonta kapinaa, josta selostan tuossa alla? Oletko sinä teistä se ylivastuullinen? Jos olet niin vilkaise tätä, mä sain tästä varmaan eniten yksittäisista Fisherin luvuista ymmärrystä eksäni ja oman itseni käyttäytymiselle. Tämä teksti on lainaus jostain aiemmasta keskustelustani.
' hei Fisher (kun suhteesi päättyy... jälleenrakennus) heittää mulle eksässä melko selvästi nähdyt piirteet kehiin, eli jos näitä ilmenee, niin siinä voi olla tiedostamattomasta kumppaniin heijastetusta kapinasta kyse:
(suurinpiirtein lainattu, hieman tiivistetty)
"1. ihminen kokee itsensä onnettomaksi, stressaantuneeksi, tukahdutetuksi ja vangituksei, uskoo kumppanin olevan vastuussa onnettomuudestaan ja projisoi heihin onnettomuutensa.
2. tekevät mielellään asioita joista eivät aiemmin pitäneet, alkavat pitää hauskaa, eivätkä ymmärrä, miksi ihmiset eivät arvosta heidän tekemiään asioita. Kumppanit sanovat, että tämä ei ole sama ihminen jonka kanssa menin naimisiin
3. Haluavat usein olla alivastuullisia, oltuaan mielestään koko elämänsä niin ylivastuullisia. Vaihtavat esim vähemmän vastuulliseen työhön tai lopettavat työnteon jos mahdollista.
4. Löytävät jonkun jonka kanssa voivat keskustella, tavallisesti nuoremman, näyttää kuin kapinoivalla olisi suhde tähän keskustelukumppaniin, mutta tavallisesti he kieltävät sellaisen olemassaolon. Usein muut kuvittelevat että kyseessä on seksisuhde, mutta usein suhde on platoninen.
5. Ulkoisen kapinan sanasto: "välitän sinusta, mutta en rakasta sinua, luulin tietäväni mitä rakkaus on, mutta nyt ene tiedäkään", minun täytyy saada emotionaalista tilaa päästä kauemmas sinusta, löytää oma maailmani, enkä halua että jatkan siten, että imet minut omaan maailmaasi... muistutat minua vanhemmastani, enkä tahdo olla kenenkään vanhempani kaltaisen seurassa..."
Ja kumppani usein ottaa henkilökohtaisesti toisen kapinan ja yrittää tehdä kaikkensa joustaakseen , sen sijaan että hänen tulisi istua taka-alalla esitystä seuraten ja huomata kuinka kumppani voi kasvaa ja muuttua. on tajuttava että kyseessä on kapinoivan sisäinen prosessi...
Fisher sanoo myös että kapina on välttämättömyys, ja että lopulta kapinoitsija saavuttaa yksilöllisen identiteetin...
Minä sanon vaan että on siinä myllyssä kestämistä kumppanilla - pitää olla todella hyvä itsetunto, jos on tommonen kapina toisella menossa, että kestää siinä "taaksepäin nojaillen ja näytöstä seuraten" !!!
🙂👍 🙂👍 ja teillä on ihan oma tilanne...mistä en tämän taivaallista tiedä. pohdi ite onko noita merkkejä suhteessanne., Mä löysin nuo kaikki entisestä suhteestani ja tajusin aika paljon, valitettavasti liian myöhään ja valitettavasti, tai ehkä onneksi, eksäni ei tajunnut niitä mielestäni. Hänellä on todennäköisesti aivan eri mielipide 😀 😀 😀 ja saapi ollakkin. '
Kannattaa yrittää kysyä ja aloittaa "minusta tuntuu" - ja "minä koen"- viesteillä ja kertoa, mitä tunteita rehellisesti tilanne sinussa herättää. Sinulla on oikeus omiin tunteisiisi! Niin tosin myös hänellä... 😀