Hei,

Masennushan on tunteeton tila, silloin ei tunne mitään, vain suurta väsymystä ja ahdistusta (joka peittää alleen monia tunteita kyllä). Kun minulla oli masennus vaikeimmillaan ja olin sairaalahoidossa, en kokenut mitään tunnetta edes lapsiani kohtaan, jotka ovat kuitenkin minulle kaikki kaikessa. En ikävöinyt heitä yhtään, kun he tulivat minua katsomaan sairaalaan, toivoin vain heidän lähtevän, en jaksanut ollenkaan olla läsnä. Pikkuhiljaa parantuessani tunteet palasivat ja sitten ne ryöpsähtivätkin oikein kunnolla päälle; tunteet heittelivät kuin vuoristoradassa välillä. Ja sitä onnenpäivää, kun istuin nuorimmainen sylissäni ja koin taas rakkauden ja ilon lapsestani.

Mutta tunteet miestäni kohtaan eivät ole palanneet☹️ (kts.viestini parisuhde, perhe ja koti) Mutta jos historiamme olisi ollut toisenlainen, varmasti rakkaus olisi taas löytynyt, kun se kerran löytyi muitakin kohtaan.

Saathan tukea masentuneen omaisena? Pidä huolta itsestäsi, ettet joudu samaan ojaan!

Heippa
Kyllä masennus pitää hoitaa ammattihenkilön kanssa lääkärin tai terapian ja tarvittaessa lääkitys ja hyvä kun on nyt lääkitys niin hiljakseen vaan nyt eteenpäin mennä pienin askelin ja ei pidä säikähtää vaikka välillä menee taaksepäinkyllä se siitä paranee.
Tosin paraneminen paljon riippuu masennuksen voimakkuudesta ja toinen paranee nopeammin ja toinen hitaammin.
Älä murehdi tulevia mutta kyllä ne tunteet sieltä hiljakseen palaavat mutta se on hyvä että jaksat olla miehesi tukena ja se on todella tärkeä tuki miehellesi.
Mutta muista huolehtia omasta jaksamisesta / Hyvinvoinnista???
Onhan sulla ystäviä / kavereita jolle voit murheita kertoa???
Mites voimakas masennus miehelläsi on???
Sillä olen nähnyt todella masentuneita ihmisiä mutta kummasti vaan on parantunut.
Kaunista kevättä sulle.