Miehen psyykkinen vointi

Miehen psyykkinen vointi

Käyttäjä SL11 aloittanut aikaan 14.11.2024 klo 10:42 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä SL11 kirjoittanut 14.11.2024 klo 10:42

Miehelläni on psyykkisiä ongelmia, on menossa vihdoin psykiatrille ensi viikolla. Oireilua on pahentanut tietysti aiemmin tänä vuonna sattunut väkivaltarikos hänen perheenjäseneensä. On onneksi hengissä. Mutta asiaan:

Tilanne on nyt eskaloitunut. Tein muutama viikko sitten virheen, joka loukkasi häntä. En pettänyt tms. Minun poistuttua kotoa mieheni oli hakannut päätään seinään niin, että jäi jälki. Syyllisti minua omasta itsetuhoisuudestaan. Ei ole ennen tuota käyttäytynyt itsetuhoisesti. Riitelimme muutaman päivän virheestäni ja nyt viime viikot ovat menneet hyvin. Kunnes kuin salama kirkkaalta taivaalta, mieheni alkoi ilkeään sävyyn puhumaan taas aiheesta. Oli aiemmin täysin normaali, joten tämä tuli ihan puskista. Hänellä mietitään kaksisuuntaista, joka selittänee tätä hiukan. Hän ei nykyään kestä, jos minä lähden viettämään iltaa muualle. Viimeksi haukkui minut ja kotiin tultuani hakkasi jälleen päätään seinään ja ranteessa oli pintanaarmuja. Hän osaa olla todella ilkeä suuttuessaan. Mietin jopa, oliko hän eilen hieman psykoottinen. Alkoi puhumaan kuinka luulee joidenkin puhuneet minut tehtävään, jossa tarkoitus on tuhota hänen mielenterveytensä. Hänelle tuntuu olevan turha vastailla kysymyksiin joita esittää, koska on jo päättänyt itse vastauksen. Ja hänen totuutensa on tietysti ainut.

 

Mikä avuksi?

Käyttäjä Myyrymanteli kirjoittanut 02.01.2025 klo 21:49

Olet raskaassa tilanteessa. Kirjoittamasi  perusteella vaikuttaa piirteistä epävakaasta persoonallisuushäiriöltä, vaikkei minulla mitään mandaattia diagnosoimiseen ole. Tilanteen pitkittyessä on vaarana se, että uuvutat itse yrittäessäsi tukea kumppaniasi, jonka tilanne ei ilman ulkopuolista apua ja hoitoon sitoutumista jenties kohene. Tuo vastausten kelpaamattomuus kuulostaa tutulta, samoin itseetuhoisuus. Siinä joutuisi kuuntelemaan kiltisti hiljaa toisen syytöksiä milloin mistäkin ja omaksi rooliksi jäisi toisen tyynnyttely ja omien tarpeiden täyttymättä jääminen oman elinpiirin kuihtuessa kumppanin omaishoitajan asemassa eloon. Karua tekstiä, tämä on kuitenkin realistinen riski. Pudä hyvää hu8lta itsestäsi.ja mikäli kumppani ei lähde apua hakemaan siihen sitoutuen jää jäljelle pohdinta millaista elämää haluaa elää ja millaisessa parisuhteessa jaksaa/haluaa olla. Rakkaudella emme voi ketään parantaa. Vain omaan toimintaan voimme vaikuttaa.