Miehelle apua isyyteen?
Olen löytänyt ihanan avopuolison. Onneamme varjostaa vain se, ettei hän saa tavata lastaan edellisestä avoliitostaan.
Avopuolisoni edellinen liitto oli täynnä henkistä väkivaltaa eksän puolelta ja välillä eksä myös läimi avopuolisoani avokämmenellä sellaisella voimalla, että avopuolisoni menetti tasapainonsa. Puolisoni ei koskaan löynyt takaisin, hän on kilteimpiä ihmisiä mitä tiedän. Vieläkin eksä piinaa puolisoani lähettelemällä tekstiviestejä, joskus jopa 50/päivä. Viesteissä on yleensä joku koukku, joka saa vastaamaan, kuten kysymys milloin puolisoni haluaisi nähdä lastaan. Kun puolisoni vastaa, takaisin tulee joko jotain asiaan täysin kuulumatonta, kuten haukkumista (olet surkea isä!) tai syyllistämistä (mitäs erosit?! Nyt lapsi itkee isänsä perään!!). Turha sanoakaan että puolisoni on joka viestin jälkeen ainakin loppupäivän tolaltaan. Öisin lohdutan miestä, joka itkee lapsensa perään.
Avopuolisoni pelkää eksäänsä kuollakseen. Eksä ajoi hänet yrittämään itsemurhaa, mutta onneksi puolisoni sai keskusteluterapiaa ja ymmärsi että ero on parempi vaihtoehto kuin henkensä riistäminen. Yhteydenpito eksään on tuloksetonta. Tekstiviestit puolisoni jotenkin vielä kestää, mutta niiden vaihtaminen ei kyllä johda lapsen asioista sopimiseen, se on nähty. Lapsen huoltajuuden puolisoni antoi mukisematta eksälleen, olihan nainen saanut hänet uskomaan hänen olevan surkea isä ja lapsen parhaan olevan ettei isä näe lastaan. Tämä siis siitä huolimatta, että eksä on mm. ollut putkassa yön yritettyään pahoinpidellä edellisestä liitostaan syntyneen lapsen, ihan selvinpäin. Avopuolisoni alkoi kyseenalaistaa eksän syöttämää uskomusta huonosta isyydestään vasta kun minä huomautin hänen olevan loistava lasten kanssa.
Lapsen tapaamisista ei ole paperilla mitään, ei myöskään elatusavusta. Eksä uhkailee jatkuvasti laskettavansa elarit uudelleen ja keksii kaiken maailman syytteitä, joiden perusteella muka estäisi lapsen tapaamiset. Naurettavin minusta oli, kun hän syytti avopuolisoani narkkariksi… Sosiaalihuollon kauttahan lapsen asioista pitäisi sopia, mutta… Työntekijä haluaa tavata molemmat vanhemmat yhtä aikaa. Puolisoni ei uskalla mennä samaan huoneeseen eksänsä kanssa, mutta ei myöskään uskalla kertoa asiasta työntekijälle, kun pelkää asian kulkeutuvan pikkupaikkakunnalla eksänsä korviin, ja arvatenkin eksä käyttäisi tietoa hyväkseen… Hän lykkää jatkuvasti asian hoitamista. Välillä hän itkee minulle ikäväänsä, välillä hokee kuinka lapsen on parempi äitinsä luona, hän vain sotkisi siltä pään kun on niin huono isä.
Mistä ihmeestä saisin avopuolisolleni tukea, jotta hän:
a) saisi rohkeutta omaan isyyteensä
b)saisi käsiteltyä parisuhdeväkivallan jättämät haavat
c) saisi käsiteltyä parisuhteen päättymiseen liittyvät haavat
d) uskaltaisi hoitaa lapseen liittyvät sopimukset ennen kuin lapsi unohtaa isänsä?
Avopuolisoni on asian suhteen niin rikki ja henkisesti vereslihalla, ettei hänellä ole enää edes voimia hakea apua. Kun hän lisäksi syyttää itseään erosta, hän kokee ansainneensa sen, ettei tapaa lastaan. Palvelut tuntuvat rakennetun naisia varten, mistä isälle apua?