Luottamus- mitä se on?
Se on sitä, ettei minun tarvitse miettiä, soitatko salarakkaallesi tai laitat tekstiviestin heti, kun suljet kotioven lähtiessäsi töihin. Sanoinhan sinulle jo ennen suhteesi julkituloa, että tuntemukseni on, että heti suljettuasi kotioven unohdat perheesi. Tuolloin väitit, että se ei ole totta 😭
Luottamus- se, että menet todella katsomaan tulevaa työmaatasi, etkä suuntaa metsäpoluille ajelemaan ja harrastamaan intiimiä kanssakäymistä toisen naisen kanssa 😳
Luottamus siihen, ettet samalla, kun toimitat sovittuja lääkeostoksia naisen paikkakunnalla, poikkea reitiltä ja hae häntä kyytiisi jälleen ☹️
Luottamukseen kuuluu myös se, ettet tanssita tätä vierasta naista, suutele häntä humalassa tilanteessa, jossa jopa oma poikasi voi nähdä kaiken.
Sitten, luottamuksen rakoillessa, en toivo, että minut leimataan vainoharhaiseksi hulluksi, kun alan tarkemmin kyselemään puhelinlaskuun ilmestyneistä suurista määristä tekstiviestejä.
Jo luottamuksen mentyä saat raivokohtauksia ; miksi miestä syytetään heti siitä, että on käynyt vieraissa, kun vaimolle tulee epämääräisiä intiimioireita. Lääkärin ohjeen mukaisesti pyysin, että vannomista käsi vihkiraamatulla, ettei mitään ulkopuolista suhdetta ole.
Vaimostasi tulee hankala kyylä, joka estää elämisen rennosti. Onhan hän itse joutunut rajoittamaan menojaan fyysisen sairauden vuoksi mutta antanut sinulle vapauden kulkea, nyt ehkä hieman tarkemmin kysellen reissuistasi.
Luottamus- kun sen kerran menettää kokonaan niin, että siihen liittyy myös traumatisoivia sanomisia miehen puolelta, on se vaikea saada kokonaan takaisin.
Varovaisuus on tervettä itsesuojelua: jos kerran särkyy mieli ja sydän, ei uskalla ottaa sitä riskiä, että se tulisi vielä uudestaan toteutumaan 😐
Luotamus ei ole, metriistä teräsjäätä, se on hauras, kuin yksi öinen jää ja paljoa se särkyminen ei tarvitse.
Pudottakaa vaikka juomalasi lattialle ja koettakaa koota se uudelleen, entisenlaiseksi, ehjäksi...
Kuka voi väittää, että luottamus on palautunut, "simsalabin-taikasauvan" heilautuksella? En minä ainakaan, luottamuksen menettäminen, ei koske vain sitä yhtä henkilöä, se levittää kulovalkean tavoin, epäuskoa myös muihin.
Luotamus tosiaan on sitä, ettei tarvitse miettiä, puhuuko totta vai valehteleeko, tekeekö, kuten sanoo, jatkuuko tämä näin vai muuttuuko...loputtomasti, vaan kaiken pitää olla kirkasta....ehkä se on sitä vastuuntuntoa ja vastuunottoa...
Molemmat, Mariella ja Helemi, kirjoittavat tosi hyvin luottamuksesta. Kun minulle selvisi miehen pettäminen, oli kuin matto olisi vedetty jalkojeni alta. Ja kun sitten muutaman vuoden jälkeen uskalsin taas luottaa, mieheni teki sen uudelleen...Ja nyt en kyllä enää uskalla luottaa, sydämeni on palasina kuin särkynyt lasi. Ja niinkuin Helemi kirjoitti, ei sitä enää millään ehjäksi saa, entiseen ei ole paluuta ☹️
Minun mielestäni koko avioliiton ja yhdessäolon perusta on juuri luottamus, luottamus siihen että vaikka välillä on vaikeaa, yhdessä ollaan ja yhdessä mennään vaikeiden aikojen yli, puhumalla, ymmärtämällä ja toista auttamalla. Ja kun luottamusta ei enää ole, on todella vaikeaa, ellei mahdotonta, elää yhdessä onnellisena.
ainoa oikea kirjoitti 30.6.2014 12:54
Ja kun luottamusta ei enää ole, on todella vaikeaa, ellei mahdotonta, elää yhdessä onnellisena.
Täysin totta. Muu, epäluottamus on väkivaltaa puolisoasi kohtaan.
Hei 🌻🙂🌻
Toivo14: minulle ei täysin auennut se, mitä kirjoitit. Tarkoititko sitä, että jos en pysty luottamaan, on se henkistä väkivaltaa miestäni kohtaan?
Itse toivon sydämestäni luottamuksen palautuvan välillemme, koska muutoin arkielämässä ovat asiat jo alkaneet menemään hieman paremmin.
Toisaalta; kerroin miehelleni erään tarinan, jossa reissutyössä oleva mies oli pettänyt systemaattisesti puolisoaan ja käynyt myös maksullisissa naisissa. Kerroin tarinasta taustan ja yhden tilanteen, jossa nainen oli pystynyt käsittelemään asiaa ns.mustan huumorin kautta.
Miehen reaktio oli yllättävä. Häntä ei huvittanut asia ollenkaan, vaan hän pikemminkin muuttui ärtyneeksi ja kysyi sitten, epäilenkin, että hän olisi pettänyt minua aikoinaan ollessaan reissuhommissa...jotenkin syyllisen näköinen hän oli myös päällepäin.
Sanoin, että en kertonut tarinaa sen vuoksi, että nyt epäilisin ja , että luen netistä monenlaisia kirjoituksia. Siihen mies vastasi, että kaikenlaista se sinäkin menet lukemaan.
Jotenkin jäi huono maku tuosta episodista. Jostain olen lukenut senkin, että hyökkäys on paras puolustus...mietityttää, mistä miehen reaktiossa voisi olla kyse 😞