Olin itse hieman samanlaisessa tilanteessa lähes 2 vuotta. Mieliala ailahteli, jopa selvinpäin, mutta etenkin humalassa alkoi huoritella, haukkua ja halveksua. Minun pahoinpitelijäni ei ollut minua kohtaan fyysinen vaan pahoinpiteli minua henkisesti. Ensimmäisen ja viimeisen kerran kun hän otti minua ranteesta kiinni oli taksimatkalla kotiin; lähdin samantien vanhemmilleni. Elämäni paras ja pelottavin yö.
Lähteminen on vaikeaa. Itse kamppailin eniten oman häpeän kanssa, en niinkään romanttisten tunteiden kanssa; miksi olin joutunut tähän tilanteeseen, miksi olen ollut tässä tilanteessa näin pitkään? Minua myös pelotti kuinka selviytyisin pahoinpitelyn jälkeen henkisesti ja olisiko minulla traumoja joista en pääse yli. Tämä foorumi on onneksi auttanut löytämään vertaistukea.
Kuulostaa siltä että haluat poistua tästä suhteesta ja tilanteesta? Onko sinulla mahdollisuutta mennä perheen tai ystävän luokse silloin kun pahoinpitelijälläsi on "hyvä kausi"? Voit valehdella että menet vain käymään, mutta jäätkin sille tielle. Jos sinulla on esineitä tai tavaroita samassa kodissa hänen kanssaan älä mene yksin pakkaamaan; ota ystävä tai perheenjäsen mukaan (näin minä tein ja se antoi voimaa ja rohkeutta).
Sinun tunteesi, terveytesi ja turvallisuutesi ovat tärkeämpiä kuin pahoinpitelijäsi. Älä kiltti ala empatisoimaan ja selittämään hänen huonoa käytöstään. Hän on aikuinen ihminen ja vastaa omista teoistaan ja sanoistaan. Sanot että hän on "maailman ihanin mies" selvinpäin, kun hänen pitäisi olla maailman ihanin mies aina.
Saatan kirjoittaa aika karusti mutta minä näen samoja ajatuksia sinussa kuin mitä minulla oli. Suojele itseäsi, jätä tämä mies ja hakeudu läheisen luokse silloin kun hän ei epäile eikä ole agressiivinen.