…sänkyhommiin juuri kun mieshenkilölle passaisi, niin mitä saat osaksesi? Oli mies kaksikymmentä vuotta tai viisikymmentä vuotta – aina sama kohtelu:

– selän kääntäminen
– piinaava hiljaisuus
– kiristäminen
– hyppäämpä vieraan petiin

Jos mies kerrankin unohtaisi tarpeensa ja ottaisi sen sijaan kainaloonsa – kertoisi sinulle, että olet tärkeä myös muutenkin ja kiittäisi rehellisyydestäsi. Rakkaus välillänne voimistuu keskinäisen kunnioituksen kautta, ei pakottamalla. Me olemme erilaisia – tarpeemme ovat erilaisia – tiedän sen.

Ainahan voin toki näytellä. Toimia tyhjennyskuppina. Tuijotella kattoon ja odotella, olisipa tämä ’minuuttivalssi’ jo ohi. Käydä kylpyhuoneessa katsomassa peilikuvaa ajatellen, että taas minä suostuin vasten tahtoani. Hiipiä takaisin makuuhuoneeseen ja kuunnella tyytyväistä kuorsaustasi. Jos tuolla ei murenna parisuhdetta, ei sitten millään. Sitäkö tosiaan haluat?

Ja kun tuohon päälle lisätään lukemattomat vihjailut löysistä paikoista ja roikkuvista rinnoista sen jälkeen, kun olet saattanut maailmaan terveen lapsen? Sehän lisää halujani sinua kohtaan, suorastaan janoan päästä lähellesi..

Kun seuraavan kerran lähestyt kumppaniasi, mieti ensin – onko omat tarpeesi etusijalla? Tulitko kysyneeksi oliko puolisollasi rankka työpäivä tai voisitko vaikka hieroa hänen hartioitansa hetken aikaa. Olisitko voinut auttaa mahdollisesti viikkosiivouksessa ja sen päätteeksi hyvän ruuan jälkeen istua lähekkäin hetken aikaa. Ehkä vuosien jälkeen kertoa, että pidät vaikka hänen silmistään..

Jos uhraat edes pienen hetken muille, kuin omille haluillesi – on päivän päätteeksi jotain muuta tarjolla kuin kiukkua pihisevä tai puolinaatti puolisosi ’tekopäänsärkyineen’. Saatat yllättyä – kannattaa kokeilla.