Olen 25-vuotias nainen ja asun yhdessä avopuolisoni 26-vuotiaan miehen kanssa.
Puolitoista vuotta sitten tapasin netissä hänet ja muutimme melkein heti tavattuamme yhteen joka, oli todella suuri virhe.
Alusta asti olen pelännyt että, milloin hän on taas hakenut seuraa seuranhaku sivuilta ja joudun pettymään häneen ja joudumme aina uudestaan keskustelemaan asiasta ilman minkäänlaista toivoa että hän muuttaisi tapansa ja silti olen antanut anteeksi vaikka mielenterveyteni on pahasti kärsinyt tästä.
Tämä kaikki alkoi siitä kun, aloin kyselemään mokkulan-laskusta että, miten oli mahdollista että, siitä oli maksulliselle Internet-sivulle lähetetty viestiä. No tähän en saanut vastausta koskaan mutta, sitten katsoin Internetin sivuhistoriasta josko, siellä olisi näkynyt maksullisilla sivuilla käynnistä mutta, sieltä löytyikin aivan jotain muuta; eli sivu jossa minulla oli aikoinaan seuranhakuilmoitus ja josta, olimme alun perin tutustuneet toisiimme oli monta kertaa selailtu ihan jotain muuta seuraa kuin vaan kaveriseuraa.
Tästä hän jäi ensimmäisen kerran kiinni suhteemme alussa ja olin todella loukkaantunut ja tulin todella vainoharhaiseksi ja siitä lähtien minulle tuli pakkomielle katsoa salaa sivuhistorian tapahtumat ja pian aloin selaamaan myös hänen puhelimensa lähetettyjä viestejä, no sieltä löysin samanlaisia viestejä aikaa eteenpäin mutta, aikaisempi oli vielä muistissani joten taas olimme samassa tilanteessa kuin aiemmin ja hän vain aina sanoi että ”ei osaa sanoa miksi tekee näin ja säälittelee kun on niin huonoihminen ja taas annoin asian olla.
Nyt puolivuotta sitten tein paljon henkilöstövuokrausfirman töitä ja olin todella väsynyt kokoajan ja voimat ei riittänyt ”vähään” aikaan muuhun kuin omaan jaksamiseen ja siihen että jaksaa nousta aamulla ja raahata itsensä töihin jotta, voi elättää itsensä, kaksi kissaa ja työttömän miehenkin siinä sivussa ja suhde jäi siinä sivussa vähemmälle huolenpidolle.
Minulla on tiedossa hänen salasanansakin eri sivustoille kuten facebook ja sähköposti ja hänellä minun, en vaan muista missä vaiheessa näin on päässyt käymään mutta, nämä salasanat olen saanut häneltä itseltään. No taas kerran menin eräänä päivänä katsomaan hänen viestejä Internetissä facebook-sivulla ja huomasin että, hän oli jonkun naiskaverinsa kanssa jutellut eroottisia juttuja lähes 3 kuukautta aina kun, en ole ollut kotona. Tästä suutuin oikein kunnolla ja pakkasin hänen tavaransa ja heitin pihalle mutta, hän sai pääni jälleen kerran säälillään käännettyä ja otin hänet viimeisen kerran takaisin.
Tässä välissä aloimme käydä terapeutin juttusilla ja hän yritti saada suhdettamme ja etenkin luottamusta välillemme toimimaan, mutta turhaan, kun toinen ei voi mitään itselleen niin mikä siihen voi auttaa.
Jälleen kerran puolivuotta siitä eteenpäin hän jäi jälleen kiinni kirjoittelusta toisen naiskaverinsa kanssa ja sanoin että, nyt oli viimeinen kerta ja olemme nyt eronneet mutta, asumme vielä samankaton alla koska, hän on menettänyt aikoinaan luottotietonsa ja sen takia on vaikeampi löytää asuntoa ja hänellä ei ole tällä paikkakunnalla kavereita joiden tykö voisi siksi aikaa mennä asumaan, että saisi oman asunnon. Myös hän on saanut määräaikaisen työn jota, ei voi lopettaa koska silloin tulisi karenssi. Joten on pakko tulla jotenkin toimeen keskenämme siihen asti että, kummallekin löytyy uusi asunto.
Kaikenlisäksi jouduin tekemään raskauden keskeytyksen koska, käytän suhteestamme johtuvien ongelmien takia masennuslääkettä ja muitakin lääkkeitä kun en sairasta ainoastaan masennusta ja ahdistusta. No masennuin entistä enemmän koska, olen jo kauan halunnut lapsen ja en voinutkaan pitää sitä koska, se ei olisi ollut terve. Harkitsin itsemurhaakin ja viiltelin itseäni ja otin alkoholia ja mielialalääkkeitä kerran sekaisin jotta, ei olisi niin vaikeaa. Mutta eipä se itsensä tuhoaminen tuo muuta kuin enemmän pahaa oloa, sen olen oppinut ja alan käymään psykiatrilla jotta, pääsisin eteenpäin ja minulla voisi olla parempi tulevaisuus ja elämä.
Sen olen päättänyt että, kun tästä pääsen muuttamaan erilleen hänestä niin elämä tulee muuttumaan paremmaksi ja miestä en ota seuraavaan neljään vuoteen!