Kuinka paljon pitää sietää pettämistä?

Kuinka paljon pitää sietää pettämistä?

Käyttäjä Terri aloittanut aikaan 30.11.2005 klo 13:10 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Terri kirjoittanut 30.11.2005 klo 13:10

Takana pitkä suhde ja kaksi kertaa puoliso jäänyt kiinni pitkästä sivusuhteesta.
Nyt on ero haussa.
Mutta eihän mikään riitä tälle miehelle. Hänen pitäisi saada pitää molemmat, saada koko omaisuus, lapset, kaikki.
Ja se sinkoilu meidän kahden naisen välillä on järkyttävää. Valehtelua.
Kattettomia lupauksia suhteen lopettamisesta ja aina se vaan jatkuu.
Tuo nainen seuraa samoihin paikkoihin, ja on muutenkin ’sattumalta’ samoilla seuduilla aina.
Nyt on sydän tyhjä, en kestä enää yhtään petosta, en yhtään lupausta takaisin muutosta, mulla on oikeus oikeaan elämään, eikö olekkin?

Käyttäjä Joneka kirjoittanut 01.12.2005 klo 14:09

Sinulla on oikeus onneen ja hyvään oloon. Minä olen kyllä huono sinua neuvomaan kun itse periaatteessa painin samansuuntaisetn ongelmien kanssa.

Mutta jos tiedät pettävän niin älä rakas lähimmäinen jää enää poljettavaksi.. Sinulla on oikeus onneen ilman mitään oletuksia siihen. Lapsilla on parempi olla jos ei ole riitoja ym. sillä lapset vaistoavat paljon.

Voimia ja jaksamista mitä ikinä päätätkin!🙂🌻

Käyttäjä Terri kirjoittanut 13.12.2005 klo 17:22

😭
Niin kunpa vain itse tietäisin mitä pitäisi päättää. Sydän ja järki puhuvat eri kieltä ja kuitenkin sijaitsevat tässä samassa kehossa. Olen kuunnellut niitä kumpaakin ja toinen sanoo jätä ja toinen kehottaa jatkamaan.
Eikö kukaan ole ollut samassa tilanteessa, voi auta!
Olen nyt tehnyt yhden ratkaisun ja itkettää vain, onko se sen merkki, että ratkaisuni on väärä? Ihminen vastustaa muutoksia, senkin tiedän, mutta tämä sattuu niin paljon😭

Käyttäjä Hille kirjoittanut 06.01.2006 klo 17:22

Terri kirjoitti 30.11.2005 klo 13:10:

Takana pitkä suhde ja kaksi kertaa puoliso jäänyt kiinni pitkästä sivusuhteesta.
Nyt on ero haussa.
Mutta eihän mikään riitä tälle miehelle. Hänen pitäisi saada pitää molemmat, saada koko omaisuus, lapset, kaikki.
Ja se sinkoilu meidän kahden naisen välillä on järkyttävää. Valehtelua.
Kattettomia lupauksia suhteen lopettamisesta ja aina se vaan jatkuu.
Tuo nainen seuraa samoihin paikkoihin, ja on muutenkin 'sattumalta' samoilla seuduilla aina.
Nyt on sydän tyhjä, en kestä enää yhtään petosta, en yhtään lupausta takaisin muutosta, mulla on oikeus oikeaan elämään, eikö olekkin?

Eihän sellaista tarvitse sietää ollenkaan. Anteeksi kyllä voi antaa, ja pitääkin antaa jos pettäjä aidosti katuu ja lupaa parantaa tapansa. Minunkin mieheni petti, mutta katkaisi kaikki välit tähän toisen, kun se tuli ilmi.

Mutta että mitä kaikkea pitäisi jaksaa...itse tiedän, että mitä tahansa en jaksaisi. En toistuvaa pettämistä ainakaan.

Toivon Sinulle kaikkea hyvää, mahdollisimman sopuisaa eroa (turvaudu ihmeessä lakimiesten ja -naisten apuun; he ovat joskus todella terapeuttista seuraa)ja sitä, että pystyisit myöhemmin taas luottamaan ja luomaan uuden, paremman parisuhteen...

Käyttäjä Terri kirjoittanut 16.01.2006 klo 12:58

Niin päättyy kaikki aikanaan.
sain tiedon erosta, juuri ennen kuin posti tuo kirjeen minulle. Kertoi kuulemma silloin kun katsoi aiheelliseksi. Ennen postin tuloa.

antoi uskoa monta päivää että ollaan edelleen aviopari. Ei vaivautunut kertomaan minulle, ettei niin ole enää.

Sanoi hakeneensa eron että voi alkaa alusta kanssani ja mennä naimisiin kanssani. Miksi minusta muka pitäisi erota, että voi mennä naimisiin kanssani?

Nyt makaan taas selälläni syvällä suossa, miten täältä pääsee pois, ihan minne vain?

Käyttäjä eloweena kirjoittanut 23.01.2006 klo 09:42

Todella kurjasti on miehesi käyttäytynyt.
Ja olen kovin pahoillani.

Minäkin jäin kovasti ihmettelemään mitä kirjoitit miehesi sanoneen, että ensin pitäisi erota että voisi sitten aloittaa kanssasi uudelleen.. Mitä järkeä siinä on?😐

En osaa oikein keksiä lohduttavia sanoja, kaikki tuntuu niin latteilta.
Halusin vain sanoa että voimia jaksaa. Kuten jossain olet kirjoittanut niin lasten takia sitä jaksaa, ja täytyykin jaksaa.
Sattuuhan se varmasti (ero), ja vielä pitkään. Päivä kerrallaan, tunti kerrallaan. Ja sitä on oikeus itkeä ja tuntea pahaa oloa. Kai sulla on joku siellä lähipiirissä jolle jutella?

Pettämistä en itsekään jaksaisi/kestäisi, enkä itse siihen kykenisi. Mulla onneksi on hyvä mies joka tekisi vaikka mitä mun eteeni, mutta mistäs sitä koskaan tulevasta tietää. Onhan hänessä vikansakin, mutta niinhän meissä kaikissa on.
Ei kenenkään tartte pettämistä sietää.

Voimia jaksaa.
Iso halaus!!!