En tiedä, käytkö vielä täällä sivustoilla. Sattumoisin olen kelaillut arkistosta vanhoja juttujani, ja silmiini osui kiitoksesi eräästä tekstistäni kesällä 2007. Toivon hartaasti, että myös minun kiitokseni löytää sinut – ainakin joskus – palveluksesta jonka teit minulle viime kesänä 2009. Tiedät sen itsekin mistä. Olen siitä sinulle ikuisesti kiitollinen, että olit pieni enkeli elämäni polulla.

Kirjoitit itsensä vihaamisesta ja rakastamisesta. Itsensä ruoskimisesta toisten ihmisten pahuuden avulla. Lapsuustraumojensa vammoista. Toivotan sinulle voimia itsesi rakastamisen tielle…jokaisen äidin ja isän pitäisi käydä koulutus, kuinka opettaa lapsilleen itsensä rakastamisen vaikea taito…se on avain ihmisen elämän onneen. Jos rakastaa itseään, ei ole itsetuhoinen eikä tuhoa ympäristöäänkään. Jos rakastaa itseään, näkee helposti rakkauden ja rakkaudettomuuden myös ympärillään. Kaiken takana on rakkaus… ja ilman rakkautta elämä on ei mitään, tyhjää täysi.

Halaus ja rakkautta polullesi 🌻🙂🌻

lähettää jokujossakin