Kertoako uudelle kumppanille taustoistaan vai ei
Olen miettinyt onko uudella miesystävälläni oikeus tietää menneisyydestäni vai onko parempi molemmille ettei hän tiedä… Olemme tuore pari ja yhdessäolo on vielä tutustumista. Hän on hyvästä perheestä ja saanut elämässään aikaan paljon. Omat taustani ovat alkoholistiperheessä jossa on ollut väkivaltaa, olen koulukiusattu entinen huumeiden käyttäjä.Tosin ilman niitä ollut jo kohta 10v. Opiskelen itselleni korkeakoulututkintoa, joka on kyllä venynyt masennukseni takia. Syön lääkkeitä ja kärsin erittäin pahasta unettomuudesta. Diagnoosina on ollut epätyypillinen masennus ja insomnia. Elämässäni on tapahtunut paljon pahoja asioita.
Uusi miesystäväni ei tiedä näistä asioita mitään. Lähdin suhteeseen koska halusin elämääni jotain mukavaa, normaalia ja kaunista. Hän on tarjonnut mulle sitä kaikkea, ja on syvästi ihastunut. Nautin hänen seurastaan ja siitä että hän kohtelee minua sellaisena kuin olen, ei taustojeni tai sairauteni värittämänä. Tiedän että romahdus voi tulla koska vain, masennukseni on taas pahentunut, mutta yritän hoitaa itseäni ja elämääni kuten ennenkin tukeutuen niihin pieniin hyvänolon tunteisiin mitä aina silloin tällöin jostain tipahtaa.
Eikö menneisyys ole menneisyyttä, ainoastaan tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Ihmisenä en ole kuva sairaudestani tai menneisyydestäni, minuuteeni liittyy paljon muutakin. Itsepintaisesti uskon että minullakin on mahdollisuus onneen ja johonkin hyvään tässä elämässä ja olen muutakin kuin elämän murjoma roskapankki, jos en siihen uskoisi en enää olisi täällä.
Hienoa, että olet löytänyt hyvän kumppanin. Ehkä sinun olisi hyvä puhua jossain vaiheessa ihan asiallisesti masennuksestasi ja kertoa sen, että asiat on hoidossa. Koska se sairaus kuitenkin vaikuttaa ihmissuhteissa toimimisessa. Kaikkea kurjuutta, mitä olet kokenut ei välttämättä tarvitse kertoa, koska saat jättää menneisyyden taakseen ja tarttua uusiin asioihin elämässäsi. Jos hän todella välittää sinusta, sairautesi ei ole mikään este ihmissuhteessa.
Moikka,
Minusta kannattaa myös olla rehellinen, mutta älä turhaan heti jysäytä kaikkea menneisyyttäsi toisen silmille. Vahvistakaa parisuhdettanne ja sitten kun tuntuu, että aika on kypsä (tunnet sen itse) kerro se mitä haluat ja mikä tuntuu riittävältä. Menneisyys on kuitenkin menneisyyttä...taakse jäänyttä elämää. Tulevaisuus ja tämä päivä on se, mitä eletään. Voimia ja rakkaudentäyteistä kevättä sinulle. Muista, että sinulla on lupa nauttia elämästäsi🙂