Oon mies ja pohdin tässä tilannettani kahen naisen välillä. Oon seurustellu ja asunnukki yhessä osittain. Kolmevuotta sitten tapasin heidät molemmat ja oltiin eka tän toisen kans kiinnostuneita, mutta ruvettiin kuitenkin seurustelemaan kumpikin tahoillamme. Ja he erosivat ja osotti kiinnostustaan minuun,tai on sen tehny jo selväksi monesti jo kaikkien näiden kolmenvuoden aikana. ja mie en tiiä mitä teen, kun sama kiinnostus tuntuu vaivaavan mikä kolme vuotta sitten. Rakastan neitoa jonka kanssa nyt olen,tai en ole…en tiedä missä mennään koska olen onnistunut sekottamaan jo meijän elämän tällä säätämiselläni,mitään peruuttamatonta en ole tehnyt,mutta keskusteluja tään toisenki kans on ollu ja haluaisi minun kanssa olla.Mutta minä en saa selvää tunteistani, enkä haluis kolmeevuotta hukkaan heittää vaikka ei ole helppoa meillä ollukkaa nii silti meillä on ollu aina hauskaa ja viihytty toistemme kanssa…ja ihan ku ois vakka kantesa löytäny tunne on välillä ollu. Nyt kuitenki jotain vuodenajan on ollu enemmän ja vähemmän riittaa millon mistähi,mutta useimmiten se on juontanu siitä ku mie oon lähteny viihteelle ja se saattaa mennä liian pitkälle ja miusta tulee mulkku ja loukkaan toista. Alotin eilen lääkityksen mikä veis viinanhimon ku alkaa haitata opintojaki ja en haluis perustaa päätöksiäni humallassa tehdyille ”varmoille ajatuksille ja tunteille”. Kävin eilen myös ekan kerran AA-ryhmässä ja todennäkösesti jatkan siellä käyntiä. Mutta olenkohan tässä tekemässä elämäni mokaa teinpä sitten suuntaan tahi toiseen? Pääni on todella sekasin ja en pysty ajattelemaan mitään selkeesti, ja onko tää vaa uuven rakkauven huumaa joka kohta menee pois vai mahdollisesti oiskin sitä ikusesti,ei voi tietää,ollaan juteltu haaveistamme ja ne kohtais kyllä. Mutta kohtaa ne nykyisinkin kun saatas vaa suhe kuntoon. Kun vois vaan olla erakko eikä ois kukaan sotkemassa ajatuksia ja vois pysyä päätöksissään.Joskus luulin että ollaan ikuisesti nykyiseni kanssa joka on myös ensimmäinen pitempi suhteeni ja pölähti taivaasta kuin enkeli kun kovinta yksinäisyyttäni itkin ja olin varma ettei koskaan löydy ketään joka miut tämmösennään ottasi, ja repale elämä oli muutenkin. Paljon on parannusta elämään ollu tässä kolmessa vuodessa,sitä ei voi kiistää.
Jokaisessa parisuhteessa on erimielisyyksiä, myös siinä seuraavassa suhteessa, jos päätät vaihtaa nykyisen naisesi tuohon ihastukseen.
Miettisin sinuna kuitenkin, miksi haluaisit nykyisen naisesi jättää, vaikuttaa siltä että hän on sinulle tärkeä. Pitkissä suhteissa ihastuksia tulee ja menee, mutta ei ne tarkoita sitä että täytyy mukaan lähteä. Mieti mitä hyvää nykyisessä suhteessasi/naisessasi on ja mitä menetät jos jätät hänet? Miksipä et panostaisi nykyiseen parisuhteeseesi ennemmin kuin lähtisit jo valmiiksi hyvästä johonkin mistä ei ole minkäänlaista varmuutta??
Oletko edes miettinyt eroa nykyisestäsi muuten kuin sen takia että tämä ihastus sekoittaa nyt pakkaa?
mieti kaikkea, onko parisuhteessa nyt hyvä olla,mitä haluaisit muuttaa,mitä puuttuu,mitä hyvää on jne.
Älä tee ainakaan tyhmiä pikapäätöksiä ja puhu nykyisesi kanssa!!!
Tottakai vanha suola saattaa janottaa, mutta ette koskaan seurustelleet. Et tiedä, mitä se olisi. Eikä siinä mitään - onhan uusi aina jännittävää.
Mutta kuten edellä, kehottaisin todella todella miettimään, olisitko edes harkitsemassa eroa ilman tätä toista naista. Minä olen kerran tehnyt tuollaisen valinnan. Lähdin hyvästä kohti tuntematonta ja pieleen meni niin että rytisi. Olisin tehnyt mitä tahansa, että olisin saanut elää taas sitä ihanaa turvallista ja hyvää arkea. Toisesta tulee helposti itsestäänselvyys. Toivon, että joku olisi tullut siinä hetkessä neuvomaan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Silloin kun olisin vielä ehtinyt kääntää kelkan - onneksi sinä et ole vielä tehnyt mitään erityisen typerää. Muista, että pian tyttösi saattaa kyllästyä huopaamiseesi ja lähteä itse suhteestanne. Tätäkö haluat?
Jos olisin sanonut tälle toiselle odottavalle, että nyt pistetään yhteydet kuukaudeksi vaikkapa poikki, että ajattelen asioita, en olisi välttämättä koskaan häntä valinnutkaan. Ei voi nähdä kumppaninsa hyviä puolia ja tajuta mihin hänessä rakastui, jos toinen vaihtoehto roikkuu koko ajan mukana ajatuksissa. Mieti siis nyt omaa suhdettasi. Mikä siinä on hyvää ,miksi halusit juuri hänet, millaista elämäsi olisi ilman tätä ihmistä. Äläkä vertaa naisia keskenään, vaan mieti, miltä tuntuisi elää yksin ilman tätä naista. Yksin nimittäin lopulta saattaisit silti jäädä, vaikka lähtisitkin toisen matkaan. Eikä varmasti ole tulevaisuutta jutulla, joka alkaa heti toisen suhteen loputtua. En näitä kirjoita siksi että on jonkinlainen kutina, vaan koska olen elänyt tuollaisen tilanteen. Kaikilla on toki omat tunteensa ja kuvionsa, mutta tuntuu, että ihminen haluaa aina jotain kuin mitä sillä hetkellä on. Jos sinulla on kaikki, miksi haluaisit sen pilata? Tietenkin, jos oikeasti sydämessäsi voit olla ihan varma, että tämä toinen nainen on elämäsi rakkaus etkä voi ilman häntä elää, tee sitten toisin. Mutta miksei tämä nykyinen voisi olla sitä? Selvästi välität kumppanistasi, teillä on ollut omat vaikeutenne, mutta olet ottanut härkää sarvista ja ihanaa kun tiedostat juomisesi riistäytymisen käsistä. Sinä yrität. Teillä on kaikki avaimet onneen nykyisesi kanssa, kun vaan puhutte asioista, rakastatte ja kunnioitatte toisianne.
Kunpa minä olisin tehnyt itse toisin, minulla oli kaikki hyvin. Minulla oli rakastava mies ja tein vääriä ratkaisuja. Siitä on jo aikaa, mutta kyllä sen ajatteleminen vieläkin joskus satuttaa. Lähinnä se, että olin niin typerä ja tunteiden vietävänä, jotka olivat lopulta vain omaa kuvitelmaani, kun arki oli muuttunut kai niin "tylsäksi". Onnea jatkoon. Toivottavasti tulet kertomaan kuulumisiasi.
Muista vielä: kannattaa tehdä kaikkensa sen hyvän eteen, jonka on toisen kanssa saavuttanut. Ja vielä mieti uudelleen ja uudelleen: olisitko ihan tosissasi edes harkitsemassa suhteen päättämistä ellei tämä toinen roikkuisi mukana?
Katkaise häneen yhteys, vaikka vaikeaa olisikin. Näin saat välimatkaa häneen ja ehkä näet uudelleen oman suhteesi hyvät puolet ja rakastut omaan tyttöösi uudelleen. Rakkaus kun on jo se kiintymisen vaihe, kun on jo tasaista ja asiat ovat hyvin. Rakastuminen on vain edeltävä vaihe, jonka pystyy saavuttamaan vanhassakin suhteessa uudelleen, jos molemmat pitävät suhteen virkeänä. Unelmat ja haaveet saattavat tuntua keskusteluissa uuden kanssa yhteisiltä mutta onko se todellista. Mikseivät unelmat toteutuisi nykyisen kanssa. Oletko valmis elämään yksin kaiken jälkeen, takaisin et välttämättä koskaan saisi sitä, mitä sinulla nyt on. Ei ole kyse siitä, kumpi on sinulle sopivampi, vaan siitä, kumpaa ilman pystyt elämään. Pystytkö olemaan ihan yksin? Se ei ole mahdoton skenaario. Kumman menetys sattuisi sinuun enemmän, loppujen lopuksi? Mieti näitä.