Pitkä tauko on kirjoittelemisissani.. (Olen 33v kolmen lapsen äiti ja avokki)
Välillä on mennyt hyvin ja välillä huonommin..
Ja taas menee huonommin. itsestäni olen kuitenkin saanut sen verran irti että käyn psykologilla juttelemassa mieltä painavista asioista.
Suurin niistä on edelleen tämä yksinäisyys . Ja nyt uutena on se että miehen kanssa riidellään usein.. Lapset kuitenkin eniten kärsii ja minä olen jo niin väsynyt..

Miehelläni on näitä nettisuhteita ollut ( minä tiedän ja hän ei tiedä että tiedän) hän vain toteaa että ne ovat meseystäviä ym.
Mutta hän harrastaa ns. nettiseksiä. Älkää kysykö että kuinka tiedän mutta tiedän. Sitten hän soittelee naisten kanssa.. ei minulla ole todellakaan hänen ystäviään vastaan mitään mutta nämä ystävät ovat tulleet nyt yhdessäolon aikana. JA minä en tiedä mitä ajatella..tai mitä tehdä.

Olen ilkeä ja tutkin hänen puhelimen ja taas uusi numero mihin soitettu..

Erota en haluaisi ja kun hänelle mainitsee niin alkaa kauhea meteli siitä että eikö hänellä saisi olla ystäviä??
Käräytänkö hänet? Vai olenko hiljaa sillä vielä ainakin se on nettiasteella..
Annanko mennä toisesta korvasta ja tull aulos tosiesta ja jos hän jää kiinni niin sitten vasta?

Antakaa ihmiset rakkaat neuvoja.. tämä on henkisesti jo liian raskasta..