Ero,oikea päätöskö?
Tiedän että joudun tämän päätöksen lopulta yksin… Oon vaan niin sekaisin enkä ees tiedä mistä aloittaisin. Ollaan oltu yhdessä yli 6 vuotta, meillä on kaksi lasta. Suhde alkoi oikeestaan hiipua jo ekan muksun synnyttyä, mutta jaksettiin yrittää ja sitten syntyi toinen muksu, siitä on nyt kaks vuotta. Koko ajan riidat vaan pahenee, mä hermostun joka pikku asiasta ja mies on kauhean mustasukkanen. Kotona ahdistaa ja masentaa,en jaksais tehä mitään. Olen viime aikoina huomannut lapsissakin tämän tilanteen vaikutuksen. Kun olen lasten kanssa yksin kotona, lapset on rauhallisia ja leikkivät keskenään, mutta heti kun mies tulee kotiin ja ilmapiiri kiristyy lapsetkin hermostuu ja alkaa huuto ja kiukuttelu. Olen yrittänyt olla rauhallinen etten hermostuisi joka asiasta, mutta ahdistus vaan pahenee. Syy miksi suhteesta on vaikea lähtee on etten halua loukata miestäni, rakastan häntä, mutta en vaan jaksa näitä riitoja enää. Mä en edes muista koska on ollut sellanen päivä ettei oltais mistään kinattu. Pahinta on se vaikka olen miehelle näistä asioista puhunut,niin tuntuu että se ei oikeen tajua tilannetta ja luulee että asia menee ohi ittestään. Toinen syy on tietysti lapset, pelottaa miten lapset suhtautuu.
Mua vaan väsyttää tää kaikki, enkä usko että tilanne paranee. Itkettää, eikä oo ketään kelle puhua…
Hei,
Onko teillä mahdollisuus mennä jonkun ulkopuolisen kanssa juttelemaan - tuli tekstiäsi lukiessa sellainen olo, että miehesi ei oikein tahdo ymmärtää tilanteen vakavuutta. Ulkopuolinen taho tasaisi keksustelua niin ettei se menisi väistämättä riidaksi. Ehkäpä aluksi olisi hyvä mennä yksin juttelemaan ja purkmaan oma oloa, jotta saisit jäsennettyä ongelmianne ja riitojenne syitä - ja vasta sitten yhdessä.
Hyvä, että mietit lasten hyvinvointia- lapsuutta kannamme aina mukana. Voimia sinulle joulun aikaan ja pitkää pinnaa!🙂🌻
lainaus: "Koko ajan riidat vaan pahenee, mä hermostun joka pikku asiasta ja mies on kauhean mustasukkanen. Kotona ahdistaa ja masentaa,en jaksais tehä mitään. Olen viime aikoina huomannut lapsissakin tämän tilanteen vaikutuksen. Kun olen lasten kanssa yksin kotona, lapset on rauhallisia ja leikkivät keskenään"
Miten tilanne pahenee, miten kauhea mustasukkaisuus ilmenee; onko miehesi uhkaava, pelottava, joudutko pelkämään myös fyysistä väkivaltaa. Voiko se kohdistua lapsiin? Entä sinä itse, annatko riidanhaluisesti aihetta kiistoihinnne. Koeta seurata tilannetta, kumpi teistä on riidan aloittaja, käytöksellä tai sanoilla.
Liittyykö tilanteisiin alkoholi.
Sait Jasselta hyvän vastauksen; mene puhumaan vaikka yksinäsi asiantuntijan kanssa. Mutta kannattaa olla rehellinen, ja ainakin itselleen myöntää tilanne. Jos mukana ei ole alkoholi, eikä sinuun ja lapsiin kohdistu fyysisen uhan mahdllisuutta, niin tilanne on vielä aika valoisa.
Miten rehellisesti arvioiden luulet lasten suhtautuvan eroon, koska kerrot että he ovat rauhallisisa ja iloisia isän ollessa poissa, kuvaamasi kaltainen isän ja äidin välinen kiistely on lapsille kurjaa.