Meillä se on toisinpäin, mnä tykkään vipeltää menoissa ja juhlissa, mutta avomieheni jää mieluummin kotiin pelaamaan tai katselemaan elokuvia. Olemme ratkasseet ongelman niin, että nätisti kerran kysyn häntä mukaan ja jos hän sanoo ei, niin uskon sen saman tien. Toista on turha pakottaa, ja vielä mahdottomampi muuttaa. Kyllä yhteistä aikaa kotonakin pitää yhdessä olla.

Poikaystäväsi voisi vaikka vain kerran aina nätisti kysyä haluatko lähteä mukaan. Nätti Ei ei varmasti loukkaa häntä. varmasti hön ymmärtää, että sinä tarvit omaa aikaasi. Voi olla, että hän nimen omaan lataa akkuja isomissa porukoissasi ja sinä yksinäsi, se on ihan okei ja sillainkin voi olla yhtä onnellinen.

Olen itseasiassa tykännyt siitä, että saan kuleka menoissani yksin. Se antaa minulle sellaista omaa auhaa ja energiaa, ei tarvitse kokoajan huolehtia että viihtyykö toi poikaystväni nyt täällä vai ei.

Hän ei ole esim. vielä kertaakaan käynyt katsomassa kanssani mummiani naapurikunnassa hoitokodissa, vaikka joka kerran olen pyytänyt. Toisaalta ilman minua hän ei uskalla lähtä isoihin juhliinkaan, vaikka omasta sukulaisesta olikin kysymys. Heti kun lupauduin seuraksi, niin hänkin rohkaistui.